Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission (ECRI) Suomi-raportti julkaistiin tiistaina. Raportti vaatii lakiesitystä, joka takaa intersukupuolisten kehollisen koskemattomuuden ja kieltää esimerkiksi lääketieteellisesti tarpeettomat leikkaukset siihen asti, kunnes lapsi voi itse antaa niihin suostumuksensa.

Intersukupuolisuus tarkoittaa, etteivät esimerkiksi sukuelimet tai hormonitoiminta ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset. Terveille intersukupuolisille lapsille tehdään Suomessa leikkauksia ennen kuin lapsi voi itse kertoa, mihin sukupuoleen hän samaistuu.

ECRI on Euroopan neuvoston ihmisoikeusasiantuntijaelin. Intersukupuolisten lasten kohteluun Suomessa ovat puuttuneet myös muun muassa YK:n lastenjärjestö Unicef sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä edustava eurooppalainen kattojärjestö ILGA-Europe.

Raportissa huomautetaan, että sekä hallituksen että kansalaisjärjestöjen antamien tietojen mukaan vihapuhe on Suomessa lisääntynyt muun muassa verkossa ja politiikassa. ECRI ei pidä nykyisiä vihapuheen vastaisia toimia riittävinä.

Raportissa suositellaan työryhmän perustamista vihapuheen vastaisen ohjelman kehittämiseksi. Työryhmässä olisi viranomaisten lisäksi mukana yhdenvertaisuustoimijoita, kansalaisjärjestöjen ja tiedemaailman edustajia sekä mahdollisuuksien mukaan myös mediaa.

Intersukupuolisten oikeuksien takaaminen ja vihapuheeseen puuttuminen nähdään raportissa prioriteetteina, joiden toteutumista ECRI tarkastelee väliseurannassaan viimeistään kahden vuoden kuluttua raportin julkaisemisesta.

KOMISSIO on aiemmin julkaissut viisi Suomea koskevaa raporttia. Edellinen tuli julki vuonna 2019.

Nyt julkaistu raportti tarkastelee tilannetta vuoden 2018 lopulta viime maaliskuun loppupuolelle asti. Sen jälkeen tapahtuneita asioita ei ole huomioitu analyysissä tai suosituksissa.

Raportti kiittelee muun muassa Sanna Marinin (sd.) edellishallituksen päätöstä laajentaa ilman oleskeluoikeutta maassa oleville eli niin kutsutuille paperittomille annettavaa terveydenhoitoa. Päätöksen jälkeen paperiton ihminen on vuoden 2023 alusta alkaen voinut saada kiireellisen hoidon lisäksi myös välttämätöntä kiireetöntä hoitoa.

Raportti tosin ilmaisee huolta siitä, että nykyinen hallitus aikoo jälleen poistaa paperittomilta oikeuden välttämättömään kiireettömään hoitoon. Muutoksen oli alun perin tarkoitus tulla voimaan lokakuun alussa, mutta laki on edelleen käsittelyssä.

Lakimuutoksen jälkeenkin kiireettömiä palveluita tulisi järjestää, jos niiden epääminen olisi ihmisten terveydentilan tai vamman vuoksi ilmeisen kohtuutonta.

Kehuja Suomi saa myös esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivallan laajentamisesta. Kesäkuusta 2023 alkaen yhdenvertaisuusvaltuutettu on voinut valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista myös yksittäisissä työelämän syrjintätapauksissa.