Eurooppa-päivän videotervehdyksessään komissaari Jutta Urpilainen summaa, että EU:n on joka päivä ansaittava kansalaisten luottamus tuottamalla lisäarvoa, jonka tuntee ja näkee omassa arjessaan. Hän uskoo viime vuosien näyttäneen sen merkityksen.

– Globaaleihin haasteisiin – ilmastonmuutokseen, luontokatoon, uuden teknologian säätelemiseen ei isoinkaan eurooppalainen valtio pystyisi vastaamaan yksin. Tarvitaan leveämpiä hartioita. Pandemiastakin selvisimme yhteistyöllä ja yli vuoden ajan Euroopan mantereeella on käyty sotaa. Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri on järkkynyt, mikä on saanut esimerkiksi Suomen tekemään oman ratkaisunsa ja liittymään puolustusliittoon.

– Eurooppalaisia arvoja ja eurooppalaista yhteiskuntamallia on joka päivä puolustettava niin kotona Europpassa kuin myös maailmannäyttämöllä, hän kiteyttää videolla.

– Tällä kertaa hallituksen muodostaminen osuu erityisen kiinnostavaan ajankohtaan, sillä eurovaaleihin on aikaa vain vajaa vuosi. Seuraavan komission, parlamentin ja neuvoston poliittisiin painopisteisiin vaikuttaminen on pian ajankohtaista, hän sanoo.

– Suomella onkin erinomainen mahdollisuus olla rakentava joukkuepelaaja, jolla on oma visionsa unionin suunnasta. Nimittäin tarvetta visiolle on.

SUOMEN on myös Tuula Haataisen mielestä oltava jatkossakin ”aktiivinen ja yhteistyökykyinen tiimipelaaja” EU:ssa, sillä tämän päivän ja tulevaisuuden haasteet on helpompi ratkaista yhdessä.

Hän muistuttaa blogissaan, että Euroopan unioni linkittyy Suomessa tiiviisti ja poikkihallinnollisesti kaikille poliittisen päätöksenteon alueille.

– EU ei ole meistä irrallinen toimija, vaan osa Suomen poliittista elämää ja EU-päätöksenteko on osa jokapäiväistä päätöksentekoamme.

– EU on arvoyhteisö, joka perustuu ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle sekä vapauden, tasa-arvon ja oikeusvaltion arvoille. Siksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisen on kuljettava käsi kädessä talouspoliittisten päätösten kanssa. Toimivien ja oikeudenmukaisten sisämarkkinoiden edellytys on työntekijöiden oikeuksien vahvistaminen, Haatainen kirjoittaa.

Haatainen nostaa esimerkkejä työntekijöiden asemaa parantavista hankkeista, joiden parissa hän työskenteli työministerinä EU-tasolla aktiivisesti.

– Saimme valmiiksi vähimmäispalkkadirektiivin, jolla torjutaan työssä käyvien köyhyyttä ja tasoitetaan tuloeroja EU-alueella sekä tuetaan työehtosopimustoimintaa kaikissa jäsenvaltioissa.

Myös alustatyötä tekevien aseman parantamiseen tähtäävän direktiivin parissa on Haataisen mukaan tehty paljon töitä, mutta EU-jäsenmaiden yhteistä näkemystä etenemisestä ei ole vielä saavutettu.

– Toivon että alustatyöntekijöiden asemaa aidosti parantava lopputulos saavutettaisiin mahdollisimman nopeasti.

TYÖELÄMÄN tasa-arvossakin otettiin Haataisen mukaan edistysaskelia. Hän on muun muassa tyytyväinen, että naisten asema taloudellisessa päätöksenteossa etenee.

– Pörssiyhtiöiden hallituksiin tulee sitovat sukupuolikiintiöt pitkään jäissä olleen direktiivin hyväksymisen myötä.

Hän nostaa esiin myös palkka-avoimuusdirektiivin, joka jätti kuitenkin toivomisen varaa.

– Vastikään hyväksytyn palkka-avoimuusdirektiivin määräykset eivät valitettavasti ole yhtä kunnianhimoisia kuin Marinin hallituskaudella valmisteltu ja harmillisesti kaatunut lakiesitys, mutta direktiivin myötä otetaan kuitenkin askelia oikeaan suuntaan.

Merkittävinä asioina Haatainen mainitsee myös viime vuonna saavutetun jäsenmaiden yleisnäkemyksen yritysvastuudirektiivistä sekä Suomen puheenjohtajuuskaudellaan 2019 ajaman maakohtaisen veroraportoinnin.

– Neuvottelut parlamentin ja komission kanssa pääsevät toivottavasti alkamaan syksyllä ja tuloksia olisi tärkeä saada ennen seuraavia EU-vaaleja keväällä 2024, Haatainen sanoo yritysvastuudirektiivistä.

Maakohtaista veroraportointia koskeva direktiivimuutos hyväksytiin syksyllä 2021.

– Jatkossa suurten kansainvälisesti toimivien konsernien ja yritysten tulee julkaista tuloverotietojaan. Veronkierto on merkittävä globaali ongelma, joka vääristää kilpailua ja rapauttaa hyvinvointivaltiota. Maakohtainen veroraportointi lisää suuryritysten toiminnan läpinäkyvyyttä.