Kuluvan helmikuun lopulla Venäjän nykyisen täysimittaisen hyökkäyssodan alusta on jo kaksi vuotta. Ukrainan vastahyökkäys ei ole tuottanut toivottua tulosta ja taistelut ovat lukkiutuneet eräänlaiseen asemasotavaiheeseen.

Pelkona on, että hyötyjä olisi Venäjä eikä urheaa eloonjäämiskamppailua käyvä Ukraina.

Joulukuussa pakotteiden piiriin tulivat muun muassa nesteytetty propaanikaasu, kupari- ja alumiinilangat sekä venäläiset timantit. Haaste on tälläkin kertaa sama kuin jo monta kertaa aiemmin: kuinka estää pakotteiden kiertäminen.

EU:N tavoitteena on, että 13. paketti saataisiin kasaan hyökkäyssodan vuosipäiväksi. Uuden paketin sisällöstä ei ole kerrottu julkisuuteen paljon.

– Itse pidän tärkeänä ennen kaikkea sitä, että aivan suorat Venäjän armeijan taistelukentillä käyttämät tuotteet saadaan tyrehdytettyä. Se on iso tavoite. Miten ja mistä kautta Venäjälle päätyy teknologiaa, jota se käyttää sotaan, niihin virtoihin puuttuminen on koko ajan työn alla.

– Tärkeätä on myös tyrehdyttää vielä jäljellä oleva fossiilisen energian tuonti, se erityisesti puree Venäjän talouteen.

Monia pakotteita tosiasiallisesti kierretään kolmansien maiden kautta. Kumpula-Natri kirjoitti Helsingin Sanomissa äskettäin tullitilastoista, joiden mukaan EU-maiden vienti Venäjälle laski vuodessa 30 prosenttia mutta samaan aikaan vienti Keski-Aasian maihin kasvoi 80 prosenttia.

Samaan aikaan uutiset kertovat tavaroista, joiden määränpään väitetään olevan Keski-Aasiassa, mutta jotka silti päätyvät Venäjälle

– Viime pakotepaketin ja loppusuoralla lainsäädännön pitäisi auttaa tähän.

Kyse on paitsi raportoinnista ja jäljitettävyydestä myös puhtaasti laillisuudesta. Euroopan parlamentissa on loppusuoralla direktiivin käsittely, jolla kriminalisoidaan sanktioiden kiertäminen.

– Tiukennetaan järjestelmää, mitä siitä seuraa, jos sanktioita kiertää, Kumpula-Natri tiivistää.

Miksi systeemin porsaanreikiä ei sitten ole saatu tukittua jo kauan sitten?

– On laillista myydä tuotteita kolmansiin maihin, ja jos ne eivät ole pakotteissa mukana, ne käyvät kauppaa Venäjän kanssa. Tätä ketjutusta tulee seurata paremmin uusien sääntöjen mukaan.

– Toiseksi sanktioiden purevuutta syö hyvin hajanainen hallinto. Vaikka EU:lla on kauppapolitiikan päätösvalta, toimeenpano tapahtuu kansallisesti ja kansallisesti monella viranomaisella. Ja viranomaisia on EU:ssa 27 eri maassa. Parlamentin selvityksen mukaan sanktioita käsittelee yli 160 instituutiota tai virastoa.

– Kolmanneksi jäsenmaiden, mutta myös EU:N omien toimijoiden resursointi on riittämätöntä.

Asia ei siis ole yksinkertainen hyvistä aikeista huolimatta. Mutta kohti parempaa mennään.

Venäjän bruttokansantuotteen odotetaan kuitenkin kasvavan tänä vuonna 2,6 prosenttia. Budjetista jopa kolmannes menee sotatalouteen.

Kuinka pakotepolitiikassa Venäjää vastaan on siis onnistuttu?

– Arvioiden mukaan Venäjän bruttokansantuote voisi olla viisi prosenttia suurempi, jos pakotteita ei olisi ollut.

Kumpula-Natri nostaa esiin toisenkinlaisen huomion.

– Minkälaista olisi Ukrainaan kohdistettu tulivoima, jos Venäjä sotisi siellä vielä länsimaisella huipputeknologialla? Nyt se on kuitenkin joutunut turvautumaan heikommin valmistettuun, huonompaan ja toivottavasti sen hintakin on ollut kohdallaan.

EU on nimennyt erityisedustajan kiertämään ns. kolmansia maita ja puhumaan niiden roolista pakotteiden kiertämisessä. Hänen alaisen tiiminsä koko on kuitenkin selvästi pienempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kumpula-Natri huomauttaa.

Toisaalta onnistumisiin lukeutuu ennakoitua nopeampi irtautuminen venäläisestä energiasta. Kumpula-Natrin mukaan myös tuonti on romahtanut ja vähentänyt Venäjän EU:sta saamia vientituloja jopa 40 %:lla.

Kuinka yhtenäinen EU on pakotepolitiikassa?

– Ollaan onnistuttu kaksi vuotta tekemään tukipaketteja, tukemaan taloudellisesti, kansainvälisesti, diplomaattisesti, hyväksyttiin aloittaa EU-jäsenneuvottelut Ukrainan kanssa ja vielä tekemään pakotteita. 12 pakettia jo tehty.Osa pakotteista on aloilla, joilla EU on ollut Venäjästä riippuvainen ja vaihtoehtoisten toimittajien ja oman tuotannon käynnistäminen on vienyt aikaa.

– Kesti kauan saada esimerkiksi timantit listalle, niiden rahallinen arvo on Venäjälle neljä miljardia vuosittain. Kaikkien pakettien tuotteiden arvo on yhteensä 91 miljardia.

Kumpula-Natrin mukaan välillä mennään nopeammin eteenpäin, välillä hitaammin. Suunta on kuitenkin oikea ja Kumpula-Natri korostaa myös pakotteiden pitkäaikaisuutta.

Hänen mukaansa myös henkilöpakotteet asettavat sodasta vastuullisia ja ylipäänsä ihmisoikeuksien räikeimpiä rikkojia vastuuseen teoistaan rajoittamalla heidän liikkumisvapauttaan tai taloudellista toimeliaisuuttaan EU:ssa.

13. pakotepaketti halutaan siis julki jo parin viikon kuluttua vuosipäiväksi 24.2.