- Luontokadon pysäyttäminen on sinänsä välttämätöntä. Asetusehdotuksen kustannukset ovat kuitenkin Suomelle useimpia muita jäsenmaita korkeammat, hän sanoo ympäristöministeriön tiedotteessa.

Luontokadon pysäyttämiseen tähtäävästä asetuksesta saatiin aikaiseksi sopu eilen Euroopan parlamentin, jäsenmaiden ja komission kolmikantaneuvotteluissa. Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan Suomen tavoitteita kansallisista joustoista huomioitiin neuvotteluissa vielä viime metreillä.

Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden täytyy vielä virallisesti hyväksyä neuvottelutulos, mutta normaalisti siinä on kyse vain muodollisesta siunauksesta kolmikantaneuvottelujen sovulle.

ENNALLISTAMISASETUS tuo mukanaan sitovia tavoitteita ja velvoitteita luonnon tilan parantamiseksi. Ainakin 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista ennallistettaisiin vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tarkoituksena on vuoteen 2050 mennessä suojella kaikki sellaiset ekosysteemit, jotka ovat ennallistamisen tarpeessa. Asetuksessa sovittiin myös siitä, että kun ennallistettava alue on saavuttanut hyvän kunnon, on jäsenmaiden pyrittävä varmistamaan, ettei sen kunto taas merkittävästi huonone.

- Ennallistamisasetus koskee muun muassa soita, kosteikkoja, niittyjä, vesistöjä, metsiä, maatalousympäristöjä sekä kaupunkeja, ympäristöministeriö luettelee tiedotteessaan.

Ensimmäisenä jäsenmaiden tulisi ennallistaa Natura 2000 -alueet.

Ennallistamistavoitteeseen pääsemistä seurataan erilaisin mittarein, kuten luonnon monimuotoisuutta tarkastelemalla. Asetus on osa EU:n monimuotoisuus- eli biodiversiteettistrategiaa, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä.

ENNALLISTAMINEN nousi viime kesänä ilmapuntarin asemaan Euroopan parlamentissa, koska siihen kanavoitui keskustaoikeistolaisen EPP-ryhmän tyytymättömyyttä. Kritiikki kohdistui muun muassa EU-komission ehdotuksen heikkotasoiseen valmisteluun.

Suomalaisista parlamentaarikoista EPP:hen kuuluvat kokoomuslaiset.

EPP halusi kaataa kesällä koko hankkeen etenemisen, ja siksi asetusehdotus pääsi etenemään parlamentista seuraavaan vaiheeseen vain vaivoin. Toimintaa tulkittiin kuitenkin eri puolilla parlamenttia myös peliliikkeenä, jonka taustalla oli pelkoa äänten karkaamisesta EPP:ltä kohti oikeaa laitaa ensi kesän europarlamenttivaaleissa.

YMPÄRISTÖJÄRJESTÖ WWF Suomen mukaan sopu ennallistamisasetuksesta ei ole riittävä ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Järjestö on kuitenkin tyytyväinen, että sopuun ylipäätään päästiin.

- Vaikka tämä sopimus on kunnianhimoisempi kuin parlamentin heikko kanta, se on silti kaukana siitä, mikä olisi välttämätöntä ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemiseksi. Kun kuitenkin otetaan huomioon asetuksen kohtaama ankara vastustus, olemme helpottuneita, että sopimukseen päästiin, WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen sanoo tiedotteessa.

Järjestö on tyytyväinen myös muun muassa siitä, että asetus koskee EU:n parlamentin, komission ja neuvoston neuvottelujen jälkeenkin kaikkia niitä elinympäristöjä, jotka ehdotukseen alun perin sisältyivät.

- Osa asetuksen vastustajista halusi rajata siitä pois maatalous- ja turvemaat, mutta tähän ei onneksi päädytty, Suominen sanoo.

Järjestö kuitenkin katsoo, että neuvottelujen jäljiltä asetuksessa on porsaanreikiä ja että sitä on vesitetty verrattuna alkuperäiseen komission ehdotukseen ja neuvoston kantaan.

Suomisen mukaan asetukseen on sisällytetty myös liian monia poikkeuksia. Lisäksi jäsenvaltioille ollaan hänen mukaansa antamassa liikaa mahdollisuuksia joustaa asetuksen velvoitteista.

STT /Henrietta Nyberg, Minna Pulli, Mikko Gustafsson