Syynä on EU:n jäsenmaiden löytämä poliittinen sopu uudesta Venäjän vastaisesta pakotepaketista.

Jääkiekkojoukkue Jokereiden entinen kotihalli on lojunut tyhjillään Helsingissä toissa keväästä saakka, jolloin Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Osa areenan omistajista ja taustavaikuttajista kuuluu Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin.

STT kertoi aiemmin useisiin lähteisiin nojaten, että pakotepakettiin valmisteltiin keinoja, joilla areenan kaltainen omaisuus on mahdollista saada joko hyvällä tai pahalla venäläisiltä oligarkeilta, joihin EU on kohdistanut pakotteita. Poliittinen sopu pakotteista on uusi nytkähdys kohti tätä.

HALLIN omistajista EU:n pakotelistalla ovat oligarkkiveljekset Arkadi ja Boris Rotenberg sekä Gennadi Timtshenko, jotka kietoutuvat lähelle Putinia. Yhdysvaltojen pakotteiden piiriin kuuluvat myös Boris Rotenbergin poika Roman ja liikemies Kai Paananen, jotka vaikuttavat areenan taustayhtiön hallituksessa.

Ulosottolaitos ei ole jäädyttänyt hallia, vaan pakotelistattujen oligarkkien osakkeet. Rotenbergin veljekset ja Timtshenko omistavat omien yhtiöidensä kautta Arena Events Oy:n, mikä oikeuttaa määräävään asemaan Helsingin areenan taustayhtiössä Helsinki Halli Oy:ssä.

POLIITTINEN sopu uudesta pakotepaketista syntyi Brysselissä, jossa EU:n poliittiset johtajat ovat torstaista alkaen kokoontuneet tiheätunnelmaiseen huippukokoukseen. Tärkeimpänä osuutena kokouksessa ovat erilaiset tukikeinot Ukrainalle samaan aikaan, kun yhtenäisyyden löytäminen Ukrainan tukemisessa on takkuillut sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa.

Tuore pakotepaketti täytyy yhä hyväksyttää EU:n ministerineuvostossa, vaikka poliittinen sopu paketista on nyt löytynyt. Lisäksi Wienissä pakotepaketin juridiikkaa halutaan yhä syynätä joiltain osin.

Pakotepaketin suurimpana vastustajana pidettiin aiemmin Unkaria, joka kuitenkin olisi ollut valmis hyväksymään paketin jo tiistaina. Itävalta ei tuolloin taipunut poliittiseen sopuun.

Suomalaisten kannalta suurin mielenkiinto uusista pakoteratkaisuista on kohdistunut Helsingin areenaan, mutta kansainvälisesti suurin kiinnostus paketin sisällössä on ollut muualla. Kiinnostuksen kohteina ovat olleet muun muassa venäläisten timanttien myyntikielto ja uusi pakotteiden kiertämistä estävä tilkintä.

POLIITTISTEN johtajien huippukokouksen suurin läpimurto torstaina oli jäsenmaiden päätös aloittaa neuvottelut EU-jäsenyydestä Ukrainan ja Moldovan kanssa. Samalla jäsenmaat antoivat Georgialle ehdokasmaan aseman. Liittymisneuvottelut Bosnia-Hertsegovinan kanssa avataan, kun jäsenkriteeristö on saavutettu riittävästi.

Historiallinen päätös syntyi niin, että Unkarin pääministeri Viktor Orban poistui neuvottelutilasta eikä siksi esittänyt vastalausetta päätökselle. Laajentumispäätökseen vaaditaan yksimielisyys kaikilta 27 jäsenmaalta, mikä siis saatiin näin aikaiseksi.

Torstain päätös EU-laajentumisen seuraavista askeleista varmistaa, että huippukokouksesta ei ole tulossa totaalista poliittista epäonnistumista.

HUIPPUKOKOUKSESSA jäi kuitenkin sopimatta muun muassa Ukrainan 50 miljardin euron pitkäaikaisesta tuesta, mikä on takaisku sekä Ukrainalle että sen tukijamaille.

Unkarin pääministeri Viktor Orban kertoo viestipalvelu X:ssä estäneensä päätöksen asiasta.

Tuonnemmaksi siirtyy myös koko päätös EU:n pitkän aikavälin rahoituskehyksen tarkastelusta, jossa on määrä tehdä Ukraina-tuen lisäksi myös muita tarkistuksia EU:n tulevien vuosien käyttövaraan.

Ukrainaa voidaan hätätapauksessa päättää tukea ainakin lyhyempiaikaisesti myös 26 jäsenmaan kesken, mikäli jäsenmaat eivät saisi sovittua lopulta sovittua lainkaan yhteisesti Ukraina-tuesta.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin mukaan yksituumaisuutta etsitään kuitenkin yhä ensi vuoden alussa.