Eutanasia-aloite on kerännyt kolmessa viikossa 40 000 kannattajaa

Eutanasia-kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta on kerännyt kolmessa viikossa jo noin 40 000 kannatusilmoitusta. Matkaa 50 000 nimeen ja sitä kautta eduskuntakäsittelyyn on enää kymmenentuhannen kannatusilmoituksen päässä. Aikaa nimien hankkimiseen on yhteensä puoli vuotta. Aloite julkaistiin 7.11.

Aloitteentekijät esittävät, että eduskunta ryhtyy lainvalmistelutoimenpiteisiin eutanasialain säätämiseksi ja eutanasian laillistamiseksi Suomessa.

Aloitteen perusteluissa sanotaan:

”Niiden ihmisten lukumäärä, joiden voidaan olettaa vuosittain tulevan tässä aloitteessa ehdotettujen kriteereiden mukaisesti eutanasialain piiriin, koostuu enintään muutamasta sadasta yksilöstä. Heistä jokainen on muutoinkin piakkoin menehtymässä tautiinsa, jota lääketieteen parhaimmallakaan asiantuntemuksella ei voida parantaa. Kun muuta vaihtoehtoa ei ole, eutanasian toteuttamisella heillä on mahdollisuus saada hyvä kuolema sitä nopeuttamalla.

Kun on käytetty loppuun lääketieteelliset kivunlievittämisen keinot ja kärsivät kanssaihmisemme haluavat omasta vapaasta tahdostaan ja oman vakaan päätöksen mukaan kuolinapua, eutanasia merkitsee heille sanamukaisesti hyvää kuolemaa.”

Aloitteen takana on entisiä kansanedustajia.

Niinistö puuttui nimitykseen? – HS: Oikeuskansleriksi nousemassa Tuomas Pöysti

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Oikeusministeriö on muuttanut ehdotustaan uudeksi oikeuskansleriksi, kertoo kolme toisistaan riippumatonta lähdettä Helsingin Sanomille.

Lehden mukaan ministeriö ehdottaa todennäköisesti ensi viikolla, että oikeuskansleriksi nimitettäisiin oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti. Ministeriö ilmoitti tehtävään hakeneille vielä viime viikon tiistaina, että se ehdottaa oikeuskansleriksi Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta.

Nimitys on mutkistunut, koska ilmeisesti tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut tyytymätön oikeusministeriön alkuperäiseen ehdotukseen. HS:n tietojen mukaan nimitysasia poistettiin valtioneuvoston yleisistunnon käsittelystä, koska tasavallan presidentti halusi uudeksi oikeuskansleriksi Pöystin tai ainakin vastusti syystä tai toisesta professori Viljasen nimittämistä.

Asiasta hyvin perillä olevan HS:n lähteen mukaan tasavallan presidentti kertoi kannastaan pääministeri Juha Sipilälle (kesk.), joka vaikutti nimityksen käsittelyn poistamiseen valtioneuvoston yleisistunnon asialistalta.

Hallitus otti viime viikolla aikalisän uuden oikeuskanslerin valinnassa. Vielä keskiviikkoaamuna näytti siltä, että oikeusministerin salkusta sittemmin luopunut työministeri Jari Lindström (ps.) esittelee nimitysehdotuksensa valtioneuvostolle torstaina. Myöhemmin päivällä asian käsittelyä päätettiin kuitenkin lykätä tuonnemmaksi. Nyt oikeuskanslerin nimitys menee uudelle oikeusministerille, kokoomuksen Antti Häkkäselle.

Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jää eläkkeelle toukokuun alussa. Oikeuskanslerin virkaan haki yhteensä yhdeksän ihmistä.

Oikeuskanslerin nimittää presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen pohjalta.

Kesäkoulu antaa eväitä uudelle vaikuttajasukupolvelle – vielä ehdit mukaan!

Kuva: Kari Hulkko

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita? Mitä olisi feministinen työmarkkinapolitiikka? Onko kolmikannalla tulevaisuutta? Miten koulutuspolitiikkaa ja sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa työelämän kehityksen näkökulmasta?

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinuoret etsivät osallistujia 16.6–18.6.2017 pidettävään työpoliittisen kesäkouluun, jossa tarjotaan osallistujille edellytyksiä osallistua työelämästä käytävään keskusteluun ja rakennetaan uutta työelämäverkostoa.

Kesäkoulu järjestetään Kokouskeskus Kiljavanrannassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nurmijärven keskustasta.

Työpoliittisen kesäkoulun avaa Social Europe Journalin päätoimittaja ja London Schoolf of Economicsin Henning Meyer, jonka avausluento käsittelee digitalisaatiota, työelämän muutosta ja työllisyyspolitiikkaa.

Kesäkoulussa alustaa myös valtakunnansovittelija Minna Helle.

Voit tutustua ohjelmaan ja hakuohjeisiin täällä: http://sorsafoundation.fi/fi/haku-tyopoliittiseen-kesakouluun-2017/

Keskustelua aiheesta

Persut selittelivät takinkääntöään hallintarekisterilaissa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Perussuomalaiset käänsivät takkinsa hallintarekisterissä.

Hallintarekisteriä ei ole hyväksytty Suomessa, ja ulkomailla se on nyt tehty kannattamattomaksi silloin, jos omistustiedot eivät ole käytettävissä. Näin vastasi talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.), kun eduskunnan kyselytunnilla ihmeteltiin, mitä perussuomalaisille luvattiin puoliväliriihessä, että se kääntyisi vastustamansa hallintarekisterilain puolelle.

– Mukaan tulivat voimakkaat ponnet, joissa edellytetään kotimaista lainsäädäntöä siitä, että (omistus) tiedot saadaan myös ulkomailta. Jos ei saada, niin verotetaan rankasti, Turunen perusteli.
Toistaiseksi valiokunta kuitenkin vain toivoo, että nyt syntyvät porsaanreiät tukitaan mahdollisesti tulevaisuudessa muulla lainsäädännöllä, huomautti valiokunnan jäsen Hanna Sarkkinen (vas.).

– Jostain syystä hallitus ei tuonut eduskunnalle esityksiä, joilla olisi voitu tukkia porsaanreiät jo nyt, ja vaatia suomalaisilta suoraa omistusta myös ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta omistettaessa. Norja tekee tällä hetkellä niin, Sarkkinen sanoi.

Turunen kysyi valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.), pannaanko ponsien edellyttämä lainsäädäntö heti toimimaan.

– Kyllä nämä ponnet laitetaan käyttöön, vastasi Orpo.

SDP:n Antti Rinne tivasi Orpolta, miksi perhevapaiden uudistusta ei käsitelty lainkaan riihessä.

– Perhevapaakysymyksestä on hallituksen sisällä erilaisia näkökulmia. Siitä ei syntynyt ratkaisuja nyt, mutta toivon, että tulevaisuudessa syntyy, Orpo muotoili.

Erityisesti perussuomalaiset ovat vastustaneet uudistusta.

 

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Suomeen yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään lokakuun loppuun mennessä. Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan vähennys on 87 paikkaa.

Toimintansa lopettaa kuusi alaikäisten vastaanottoyksikköä eri puolilla maata. Lopetettavien listalla ovat Helsingissä Karhusaaren ryhmäkoti, Hämeenlinnassa Harvialan ryhmäkoti, Jyväskylässä Vaajakosken ryhmäkoti, Kontiolahden ryhmäkoti, Nurmijärvellä Vantalan ryhmäkoti ja Oulussa Onnelan ryhmäkoti.
Kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä noin 16 000 majoituspaikkaa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 22 000 vastaanottopaikan vähennyksistä. Migrin mukaan paikkojen vähentäminen jatkuu, koska turvapaikanhakijoiden määrät ovat vähentyneet. Viraston tavoite on ylläpitää vastaanottokeskuksissa 90 prosentin käyttöaste.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Veteraanipäivän saldo: suuri osa yli 90-vuotiaista sotainvalideista sinnittelee yhä kotonaan

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
92 -vuotiaan, molemmat sodat läpikäynyt Sakari Sippola esitteli mitaleitaan Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisessa pääjuhlassa Lahdessa torstaina 27. huhtikuuta 2017.

Kansanedustaja Harry Wallin (sd.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen sotilasvammalain uudistamisesta. Lain muuttamisella saataisiin laitos saataisiin useampi ikääntynyt sotainvalidi korvattavan laitoshoidon piirin. Sotainvalidien keski-ikä nousee tänä vuonna yli 93 vuoden ja heitä poistuu joukostamme kiihtyvää tahtia.

Tällä hetkellä laitoshoidon korvauksen raja on 20% haitta-aste, mikä on jättänyt monta 10-15 prosentin haitta-asteen sotainvalidia jonottamaan yleisiä laitospaikkoja. Sotainvalidien veljesliitolla olisi kuitenkin resurssit ja kokemus heistä huolehtimiseen.

– Tänäänkin kansallisen veteraanipäivänä juhlapuheissa kiitetään maatamme puolustaneita. Valitettavasti tämän supistuvan joukon kannalta laki ei osoita arvostuksen toteutuvan käytännössä, sanoo Wallin.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2016 päätteeksi yhteensä 165 sotainvalidia, joista noin kolmanneksella oli 10 % tai 15 % haitta-aste. Suhde lienee samaa suuruusluokkaa koko maassa. Osittaisen laitoshoidon intervallijaksojen avulla on tähän asti tuettu sotainvalideja ja heidän omaisiaan asumaan pidempään omissa asunnoissaan. Etelä-Pohjanmaan sotainvalideista 70 prosenttia asuu vielä omassa kodissaan.

– Toivoisin juhlapuheiden ja arvostuksen siirtyvän myös päätöksentekoon ja itsenäisyyden juhlavuotenamme sodissa vammautuneet sankarimme saavat ansaitsemansa oikeudet ja heidät hoidetaan arvokkaasti viimeisille taipaleilleen, päättää Wallin.