Neljäsosa (24 %) pitää äänestämistään todennäköisenä ja 13 prosenttia ilmoittaa jättävänsä äänestämättä joko todennäköisesti tai varmuudella. Loput seitsemän prosenttia ei halua arvioida äänestystodennäköisyyttään.

Viime vuosina EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa äänestämistään varmana pitäneiden osuus on vastannut varsin tarkasti toteutunutta äänestysprosenttia, tiedotteessa todetaan. Kevään 2023 eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus oli 72 prosenttia kun varmuudella äänestäviä EVAn kyselyssä oli 74 prosenttia. Vastaavasti aluevaalien 2022 alla näin vastanneita oli 48 prosenttia, mikä oli myös aluevaalien äänestysprosentti.

– Aiempien havaintojen valossa vaikuttaa todennäköiseltä, että europarlamenttivaalien äänestysaktiivisuus loikkaa viime vaalien 43 prosentista lähelle 50 prosentin haamurajaa tai jopa sen yli, sanoo EVAn tutkimusjohtaja Ilkka Haavisto tiedotteessa.

Peräti kahdella kolmasosalla (65 %) suomalaisista ei oman arvionsa mukaan ole ”minkäänlaista kuvaa siitä mitä maamme edustajat europarlamentissa ovat tehneet tai ylipäätään aikovat tehdä”, ja vain neljäsosa (25 %) katsoo olevansa hyvin perillä suomalaisten euroedustajien toiminnasta.

Kyselyn tulokset perustuvat 2 087 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2-3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 13.3.-21.3.2024.

Vastaajat edustavat koko maan 18-79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).