EU-jäsenyyden suosio jatkaa näin ennätystasolla, jolle se nousi Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022.

-  EU-kriittisyys paikantuu erityisesti ihmisiin, jotka ovat hyvin tyytymättömiä suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Suomalaiset suhtautuvat yleisesti varauksella demokratian tilaan, mutta erityisen synkkänä suomalaisen demokratian näkevät EU:hun kielteisesti suhtautuvat, sanoo tulosanalyysin kirjoittanut Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.

EU:hun kielteisesti suhtautuvista vain kuusi prosenttia katsoo demokratian toimivan Suomessa niin hyvin, että puheet kansalaisten huonoista vaikutusmahdollisuuksista olisivat vailla pohjaa. Heistä peräti 76 prosenttia ei koe suomalaisen demokratian toimivan hyvin.

Tutkimukseen vastasi yli 2  000 aikuista ihmistä. Virhemarginaali on 2-3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tiedot kerättiin 31.1.-13.2.

ERITYISEN EU-myönteisiä ovat 18-25-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat, akateemisesti koulutetut ja opiskelijat. Puolueiden kannattajaryhmistä EU-myönteisimpiä ovat RKP:n, vihreiden, SDP:n ja kokoomuksen äänestäjät. Myös enemmistö vasemmistoliiton ja keskustan kannattajista suhteutuu EU-jäsenyyteen myönteisesti. Kristillisdemokraattien äänestäjät ovat tutkimuksen mukaan pikemminkin kielteisiä kuin myönteisiä.

Kriittisimmin EU-jäsenyyteen suhtautuvat puolestaan perussuomalaisten äänestäjät, joista yli puolet on kielteisellä kannalla. Myönteisesti EU:hun suhtautuu perussuomalaisten äänestäjistä reilu viidennes. Myös perussuomalaisten EU-myönteisyys on kasvanut Venäjän hyökättyä Ukrainaan, sillä vielä vuonna 2021 vain 14 prosenttia perussuomalaisten äänestäjistä suhtautui EU:hun myönteisesti.