– Orpon hallituksen keskeisin tehtävä on vakauttaa julkinen talous. Tämä ei onnistu ilman merkittäviä lisätoimia kevään 2024 kehysriihessä sekä vuoden 2025 puoliväliriihessä, analyysin laatinut Pyykkönen sanoo EVAn tiedotteessa.

“Orpon hallituksen toteuttama julkisen talouden sopeutus jää ilman uusia päätöksiä noin kolmeen miljardiin euroon hallitusohjelmassa linjatun kuuden miljardin euron sijaan. Tämä johtuu siitä, että hallituksen säästöpäätöksistä kaksi miljardia euroa jää todennäköisesti toteutumatta ja kaksi miljardia euroa toimia on sellaisia, jotka todennäköisesti toteutuvat vain puolittain”, raportissa todetaan.

Pyykkösen mukaan kestävä julkinen talous edellyttää yhteensä 13 miljardin euroa sopeutustoimia. Seuraavan hallituksen tehtäväksi jää 10 miljardin sopeutus, ellei lisäpäätöksiä tehdä.

“Hyvinvointialueilta ei leikata suoraan varoja, vaan niiden toivotaan itse saavan aikaan miljardiluokan säästöjä sotesta. Jo nyt on käynyt päinvastoin. Uudesta sosiaali- ja terveydenhuollon mallista puuttuu kova budjettikuri, jonka hyvinvointialueiden oma rahoitus (verotusoikeus) loisi. Sen sijaan niitä koskee pehmeä budjettirajoite, mikä tarkoittaa, että valtion on viime kädessä aina katettava hyvinvointialueiden menot, kun ne ylittävät budjetin. Hyvinvointialueiden menot ovat jo yli 2,1 miljardia euroa arvioitua suuremmat kuin vuosi sitten… Kun maakuntaveroa ei ole, hyvinvointialueilla on mahdollisuus rahastaa valtiota rahojen puutteessa”, Pyykkönen kirjoittaa.

PYYKKÖSEN mielestä maakuntaveroon käyttöön ottaminen on kiireellinen ensivaiheen toimi, joka tarvitaan joka tapauksessa. Jos maakunnan palvelut rahoitetaan pääosin omilla verotuloilla, palveluiden järjestämisestä päättävällä taholla (eli hyvinvointialueen valtuustolla) on vahvat kannusteet olla ylittämättä budjettia.

Hän kirjoittaa, että siirtyminen vakuutusrahoitukseen perusterveydenhuollossa edellyttää pidempää valmistelua ja kannattaa aloittaa hyvinvointialueen verotuksen käyttöön ottamisen rinnalla.

“Vakuutusyhtiömalli olisi nykymallia yksinkertaisempi ja tehokkaampi ratkaisu. Kaikki suomalaiset olisivat yhden yhteisen palvelulupauksen mukaisesti vakuutettuja. Perustason vakuutusyhtiönä toimisi Kansaneläkelaitos. Kelan ylläpidettäväksi ja poliitikkojen linjattavaksi kuuluisi terveydenhuollon perustasoa koskeva palvelulupaus. Kansaneläkelaitos ylläpitäisi palveluntuottajarekisteriä, johon kaikki kriteerit täyttävät palveluntuottajat voisivat hakeutua.”

Yhteensä Pyykkönen arvioi terveydenhuollon säästöpotentiaalin seitsemäksi miljardiksi euroksi, kun tuottavuuskehitykseen ja sairauksien oikea-aikaiseen hoitoon on riittävät kannusteet.

LÄÄKKEIKSI julkisen talouden rahoitusvajeeseen Pyykkönen esittää myös eläkkeiden jäädyttämistä loppuvaalikaudeksi, jonka jälkeen eläkkeet tulee sitoa kuluttajahintaindeksiin. Eläkeikää tulee nostaa kahdella vuodella. Työttömyys- ja opiskeluaikojen eläkekertymistä pitää luopua.

Analyysissaan Pyykkönen on otsikoinut eläkkeitä käsittelevän kappaleen “Varakkain sukupolvi säästökuurille”.

Pyykkösen mukaan koko hallituskauden mittainen eläkkeiden jäädytys ja pysyvä indeksijarru tuottaisi yli kolmen miljardin euron julkisen talouden säästön vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi tarvitaan indeksikorotuksia jarruttava pysyvä mekanismi, joka varmistaisi kolmen miljardin sopeutusvaikutuksen pitävyyden pitkällä aikavälillä.

– Eläkkeisiin kohdistuvilla säästöehdotuksilla olisi mahdollista saada aikaan yli kolmen miljardin euron julkisen talouden säästöt vaalikauden aikana. Pitkällä aikavälillä toimet vähentävät kestävyysvajetta jopa seitsemällä miljardilla eurolla yhteensä, Pyykkönen sanoo tiedotteessa.

“Suomessa eniten varallisuutta on 65-74-vuotiailla. Eläkeläisten köyhyysaste sen sijaan on nykyisin pieni. Köyhimmät eläkeläiset eivät saa työeläkettä, vaan kansaneläkettä. Säästöehdotukset on syytä kohdistaa pelkästään työeläkkeisiin. Monilla työeläkkeensaajilla on nykyään anteliaat eläkkeet sen lisäksi, että he ovat edeltäneitä sukupolvia varakkaampia”, analyysissa kirjoitetaan.

ELÄKE- JA SOTESÄÄSTÖJEN ohella Pyykkönen nostaa esiin muitakin reformeja, leikkauksia ja veromuutoksia, joiden käyttämistä kannattaa hänen mukaansa harkita osana kestävyysvajeen tilkitsemistä.

Tällaisiksi keinoiksi hän listaa maahanmuuttopolitiikan uudistamisen työllisyyttä edistäväksi, arvonlisäverokantojen yhdistämisen, taloutta heikentävien tukien lakkauttamisen sekä kotihoidontuen poistamisen.

Pyykkösen mukaan arvonlisäverokannat yhdistämällä voitaisiin saavuttaa arviolta 2,8 miljardin lisäverotulot ja verojärjestelmän näkökulmasta verotuottojen kasvattamiseksi paras keino olisi alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen.

Kotihoidontuen poistamisesta tulisi 240 miljoonan euron säästöt.