Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi jo lokakuussa 2022 oman näkemyksensä: tällaisilla ehdoilla voitaisiin aloittaa rauhanneuvottelut hänen maahansa hyökänneen Venäjän kanssa.

Erikoista kyllä, ehdotus jäi tuolloin hyvin vähälle keskustelulle, vaikka siinä on paljon etenkin Euroopan maita kiinnostavia seikkoja.

Euroopasta, Yhdysvalloista, Afrikasta ja Kiinasta on nyttemmin esitetty myös muita hajanaisia rauhanteon malleja. Monet näistä alustavistakin suunnitelmista kävelevät Ukrainan toiveiden ja oikeuksien yli.

ZELENSKYIN laajassa rauhansuunnitelmassa on kymmenen yksinkertaistettua kohtaa:

1) Säteily- ja ydinturvallisuus. Millään valtiolla ei ole oikeutta kiristää muita ydinsodalla. Venäjän on vedettävä joukkonsa Ukrainan Zaporižžjan ydinvoimalan (ZNPP) alueelta, sallittava voimalan käyttö ja virransyöttö Ukrainan kantaverkkoon. Atomienergiajärjestö IAEA:n pitää päästä valvomaan aluetta.

2) Ruokaturvallisuus. Venäjän on sallittava Ukrainan viljan ja muiden tuotteiden vienti muun muassa Afrikkaan ja Aasiaan.

3) Energiaturvallisuus. Venäjä on tuhonnut Ukrainan hiili-, vesivoima- ja muuta energiatuotantoa, ja länsimaiden on tuettava energiainfran jälleenrakentamista. Muun maailman on asetettava pakotteita Venäjän energiaviennille, jotta sillä ei enää rahoitettaisi sotimista.

4) Kaikkien sotavankien ja miehitetyiltä alueilta pakkosiirrettyjen ihmisten vapauttaminen. Venäjälle on viety arviolta jopa 20000 lasta. Ukraina palauttaisi samalla kaikki venäläiset vankinsa.

5) Ukrainan rajojen ja itsemääräämisoikeuden palauttaminen YK:n peruskirjan mukaisesti.

6) Vetäytyminen: Venäjän on lopetettava sotatoimet ja poistettava joukkonsa Ukrainan valtion alueelta. Ilman tätä pysyvää rauhaa ei voi saavuttaa.

7) Oikeus. Venäjä on asetettava vastuuseen sotarikoksistaan sekä saatava taloudellisesti korvaamaan aiheuttamansa tuhot.

8) Ympäristön välitön suojaaminen. Venäjä on aiheuttanut käsittämätöntä tuhoa luonnolle ja eläimille muun muassa miinoitetuilla, poltetuilla niityillä ja metsillä, saastuneilla vesialueilla – ekosysteemit ovat tärveltyneet vuosikymmeniksi.

9) Eskalaation estäminen. Ukraina ei ole minkään liittouman jäsen eikä Budapestin sopimus taannut Ukrainan turvallisuutta. Niinpä Venäjän hyökkäyksen ja sodan päättymisen jälkeen on luotava järjestely, joka takaa, ettei Venäjän hyökkäys toistu.

10) Virallinen rauhansopimus. Sotatoimet voivat päättyä ja eri aselepotoimia voidaan tehdä. Lopullisen varmuuden takia osapuolten pitää allekirjoittaa sodan päättävä virallinen sopimusasiakirja.

LUETTELO on edelleenkin selkeä ja monipuolinen, sodan nykytilanteeseenkin toimiva.

Vaikea olisi lähteä poistamaan tai kyseenalaistamaan tuosta mitään kohtaa jotenkin kohtuuttomana toiveena. Lisää nyansseja toki voisi kaikkiin lisätä runsaastikin.

Kohtiin kuusi ja seitsemän saatiin taas lokakuun alussa lisää perusteita, kun Venäjä iski Hrozan pikkukylään, sotavainajan muistotilaisuuteen tappaen noin kuudesosan koko kylän asukkaista.

Kaikille suomalaisillekin lienee selvää, että Ukraina sotii Euroopan puolesta torjuakseen Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen ja yrityksen alistaa naapurimaa omaksi vasallikseen.

Sota voi vielä kestää vuosia. Sitä mahdollisuutta pitäisi meilläkin miettiä vakavasti.

Se tiedetään jo nyt, että Ukrainalle on koittamassa kylmä ja pimeä talvi. Todennäköisesti Venäjä jatkaa iskujaan siviili-infrastruktuuriin koko Ukrainan alueella.

MONET Euroopan maiden johtajat ovat julistaneet, että Ukrainaa tuetaan niin pitkään kuin on tarve. Tämä meidän tavallisten ihmisten pitää muistaa ja tarvittaessa vielä tulevien vuosienkin aikana muistuttaa poliitikoillemme.

Me olemme luvanneet. Ja moneen otteeseen on todettu, että on Ukrainan asia päättää, millä ehdoilla se lähtee neuvottelemaan sodan lopettamisesta.

Ukrainan vahva taloudellinen ja sotilaallinen tukeminen on avain kestävään rauhaan. Jos Ukraina voittaa ja saa oikeudenmukaisen rauhansopimuksen, Eurooppa voittaa.

Jos Ukraina häviää, Eurooppa on – kauniisti sanottuna – kusessa, eikä siitä selvitä enää pelkällä rahanmenolla.