Kokoomuksen entinen puheenjohtaja sekä kansanedustaja, ministeri Pertti Salolainen puolustaa Yleisradion rahoitusta.

– Puolustan Yleä ja toivon ettei Kokoomus mene PS kelkkaan. Sadat tuhannet eivät maksa Ylestä mitään ja itse maksan mielelläni noin 150€ ja HS mielelläni noin 3x sen. Vaikeuksissa olevaa mediaa tulee tukea.
Haluan kansanliikkeen Ylen puolesta! Twiitatkaa! Salolainen kirjoitti tänään Twitterissä.

Hallitusneuvotteluissa perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sebastian Tynkkynen johtaa pöytää, joka tekee kirjaukset digitalisaatiosta ja viestinnästä.

Kokoomuksen hallitusneuvotteluissa oleva kansanedustaja Arto Satonen ei tänään kommentoinut sanallakaan Demokraatille, aikooko tuleva hallitus kajota Ylen rahoitukseen. Hallitusneuvottelut ovat paraikaa käynnissä Säätytalolla kokoomuksen johdolla. Satonen on Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja.

PERTTI Salolainen istui aikoinaan Ylen hallintoneuvostossa 18 vuotta. Hänellä on lukkarinrakkautta Yleen myös sitä kautta, että hän työskenteli Yleisradiossa toimittajana ja tuottajana 1960-luvulla, jolta hänellä on työkokemusta myös Britannian yleisradioyhtiö BBC:ltä.

Salolainen sanoo Demokraatille puhelimessa, että sekä kokoomuksesta että perussuomalaisista on kuulunut huhuja, että ne lähtisivät leikkaamaan Yleisradion rahoitusta.

Hän toteaa, että kokoomuksen ei pidä lähteä tukemaan tässä perussuomalaisten pyrkimyksiä.

– Olen sitä mieltä, että Yleltä voi kenties jotain pientä, joka on vanhentunutta eikä enää toimivaa, kenties leikata, mutta pääajatukseni on se, että mitään varsinaista leikkausta ei tehdä. Yleisradion tulot voitaisiin jäädyttää pariksi vuodeksi. Ei siis leikata mitään, mutta jäädytetään ne nykytasolle pariksi vuodeksi yleisen taloudellisen kriisin vuoksi, Salolainen sanoo.

– Mutta mitään leikkauksia en siis hyväksy, suurimittaisia leikkauksia, hän painottaa heti perään.

KOKOOMUKSEN omassa vuoden 2023 vaihtoehtobudjetissa puolue itse ehdottaa Ylen maksaman arvonlisäveron nostolla ja indeksin palauttamisella vuoden 2019 tasolle yhteensä 124,7 miljoonan euron säästöjä. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissaan vaatima säästösumma on isompi, muttei merkittävästi, 144 miljoonaa euroa. “Perussuomalaiset esittää Yleisradion tehtävien ja toimintojen merkittävää 25 prosentin leikkausta”, heidän vaihtoehtobudjetissaan lukee.

Tällä hetkellä Ylen rahoitus on runsaat 550 miljoonaa euroa vuodessa.

Toisin sanoen kokoomuskin leikkaisi yli viidenneksen Ylen budjetista. Vaikka Salolainen sanoo toivovansa, ettei kokoomus lähde perussuomalaisten kelkkaan, hän painottaa huomanneensa myös oman puolueensa kokoomuksen vaateet.

– En hyväksy niitä, Salolainen paukauttaa.

– Sen takia olenkin esittänyt, että kokoomuksen ei tule mitään massiivista Yle-leikkausta tehdä, vaan Ylen nykyinen tulotaso säilytetään parin vuoden ajan. Kun inflaatio laukkaa, sekin tarkoittaa tietysti jonkinlaista leikkausta ja toimintatulojen vähenemistä.

Ylen rahoitus puhutti myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella. Arto Satonen muistelee Sipilän kaudella toiminutta parlamentaarista työryhmää.

– Se päätyi siihen, että indeksi jäädytetään. Sitten tuli toinen työryhmä Sipilän kauden aikana, jossa en ollut mukana. Sitä veti Kaj Turunen (tuolloin sin.). Siinä yhteydessä sovittiin, että pienituloiset vapautetaan kokonaan Yle-verosta ja indeksi palautetaan.

PERTTI Salolainen sanoo, ettei käsitä, miksi Yle on nyt kokoomuksen ja perussuomalaisten hampaissa.

– En käsitä sitä lainkaan. Onko se sitten muun median painostusta. Printtimedia on koko ajan myöskin ollut painostamassa Yleisradiota. Jos printtimedia ja muu media on vaikeuksissa, sitä voidaan tuke toisin toimenpitein, jos on ajankohtaisia suuria vaikeuksia. Muuta mediaa voitaisiin tukea esimerkiksi postimaksuilla ja verotuksellisin toimin. Se voisi helpottaa hieman myös printtimedian ahdistusta.

Onko niin, että perussuomalaisten kaltaiset puolueet muuallakin Euroopassa haluavat puuttua julkisrahoitteisen median rahoitukseen?

– Perussuomalaisten osalta minä en käsitä tätä ollenkaan, koska perussuomalaisia ei nykymuodossaan varmaan edes olisi, ellei Yleisradio olisi raportoinut niin lahjakkaasti ja päästänyt heikäläisiä erilaisiin ohjelmiin alun perin keskustelemaan ja näkymään. Perussuomalaiset eivät ymmärrä, että he ampuvat omaan nilkkaansa.

Tviitissään Salolainen vaati kansanliikettä Ylen puolesta.

– Se on sitä, että kansalaiset laajalti ilmaisisivat, että Yleisradio on nimenomaan kansan radio, sivistysmedia ja erittäin keskeinen samalla tavalla kuin BBC ja monet muut kansalliset yleisradioyhtiöt. Yle on erittäin keskeinen kansansivistyksen laitos, kansakunnan kronikka.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma hahmottaa perussuomalaisten Yle-suhteen taustalle eurooppalaisessa oikeistopopulismissa yleisen valtamediavastaisuuden. Vuorelman mukaan perussuomalaiset on nimenomaan oikeistopopulistinen, ei äärioikeistolainen puolue.

– Oikeistopopulistit ajattelevat, että journalistinen media kohtelee puolueita epäoikeudenmukaisesti ja pimittää heidän kannaltaan olennaisia tietoja, jotka liittyvät esimerkiksi maahanmuuton ongelmiin.

YLEISRADIOYHTIÖT saavat valtamediavastaisuudesta erityisannoksen, koska edustavat paitsi vakiintunutta myös julkisesti rahoitettua mediaa. Kyse on kansalaisten verorahoista.

Maahanmuuton lisäksi oikeistopopulistit kiinnittävät Vuorelman mukana huomiota esimerkiksi tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia koskevaan uutisointiin silloin, kun se ei istu heidän ideologisiin mieltymyksiinsä. He vaativat medialta neutraaliutta ja puolueettomuutta. Vaatimus kätkee taakseen suuremman liberaaliin demokratiaan ja sen perusarvoihin liittyvän kysymyksen.

– Heidän ymmärryksessään liberaalidemokratia ei edusta universaalia arvopohjaa, vaan yhtä poliittista pyrkimystä, jota he haastavat.

VUORELMAN mukaan oikeistopopulistiset liikkeet pyrkivät politisoimaan uudelleen kylmän sodan jälkeen universaaleiksi katsottuja liberaalidemokratian perusarvoja. Yleensä perustuslakiin kirjatut arvot, kuten ihmisoikeudet, pyritään ottamaan journalismin piirissä annettuina, irrallaan kulttuurisesta, historiallisesta ja poliittisesta kontekstista. Muiden kuin oikeistopopulistien mielestä politiikka ei siis koske tätä perustaa vaan rakentuu sen päälle.

Parhaillaan Säätytalon hallitusneuvotteluissa istuva perussuomalaiset tavoittelee säästöjä Ylen budjetista. Myös kokoomus on kirjannut säästötavoitteen omaan vaihtoehtobudjettiinsa, mutta perustelee niitä toisin kuin ps.

– Taustalla voi olla tehostamisajattelua tai tasapuolisuutta, sitä, että leikataan myös Yleltä, koska leikataan kaikilta. Mukana on myös kaupallisesta mediasta tulevia vaatimuksia, joissa Ylen koetaan tulevan heidän tontilleen.

Korjattu oikeaksi Salolaisen titteli kello 16.56.

#YLE.Puolustan Yleä ja toivon ettei Kokoomus mene PS kelkkaan.Sadat tuhannet eivät maksa Ylestä mitään ja itse maksan mielelläni noin 150€ ja HS mielelläni noin 3x sen. Vaikeuksissa olevaa mediaa tulee tukea.
Haluan kansanliikkeen Ylen puolesta! Twiitatkaa! https://t.co/2l11Ux9CSA

— Pertti Salolainen (@Psalolainen) May 4, 2023

Kun kerroin roolistani hallitusneuvotteluissa, alkoi sataa toiveita Yle-veron laskemisesta.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun moni ehdotti jopa Yle-budjetin puolittamista: mitkä kanavat/sisällöntuotanto ei ole muka välttämätöntä?

Ihan huvin vuoksi kysyn.https://t.co/NVsNhw60BL

— Sebastian Tynkkynen (@SebastianTyne) May 3, 2023