Satu Taavitsainen (sd.) hämmästeli, miksei opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) puuttunut Savonlinnan tilanteeseen, jos kerran hallituksella on tahtoa, kuten se väittää, pitää koulutusta kaupungissa.

Taavitsainen kuvaili Itä-Suomen yliopiston maanantaista ilmoitusta keskittää opettajankoulutus Joensuun kampukselle “surun päiväksi”.

– Päätös heikentää maakunnan vetovoimaa, aluetaloutta, opetuksen ja kulttuurin tasoa ja pätevien opettajien saamista päiväkoteihin ja kouluihin.

– Päätöksentekijätaho on Itä-Suomen yliopisto. Hallitus keskusteli mahdollisuudesta, että olisimme voineet jatkaa kahden miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta, mutta käsityksemme mukaan se ei olisi vaikuttanut päätökseen.

– Minulla on Itä-Suomen yliopiston rehtorin Jukka Mönkkösen lausunto sanomalehti Karjalaisesta: “Selkeätä tarjousta asiasta ei meille ole missään vaiheessa tullut suullisena eikä kirjallisena. Nyt annetaan ymmärtää, että meille on tarjottu rahaa ja olemme siitä kieltäytyneet. Tämä ei ole tilanne.”

Taavitsainen sanookin, että hallitukselta puuttuu tahtotila asian hoitamiseksi.

– Toimintanne on käsittämätöntä. Koulutuspaikat keskitetään, junavuorot lopetetaan, posti ja taksit eivät kohta enää kulje, käräjäoikeuksia lopetetaan, poliisilaitoksia suljetaan ja kohta suljetaan yliopistokeskuksetkin.

Grahn-Laasosen mukaan Gustafssonin aika oli ja meni, ja nyt tilanne on elänyt toiseksi.

– Nyt tilanne vaatisi Savonlinnassa huomattavan suuria investointeja, ja tämän pohjalta Itä-Suomen yliopisto ei ole esittänyt meille pyyntöä lisärahoituksesta.

Myös kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) kertoi käsityksenään, että Itä-Suomen yliopisto olisi kaivannut pidempiaikaista ratkaisua.

Ex-ministeri Gustafsson tulkitsee syntyneen tilanteen kuitenkin niin, että opetus voisi vielä jatkua Savonlinnassa. Hänen mukaansa “siitä ei olla kovin kaukana”.

– Savonlinnan opettajankoulutus on poikkeuksellisen laadukasta, hän painottaa.

Gustafsson huomauttaa myös, että Savonlinnan kaupungin ja aluetalouden kannalta kyse on yli sadasta miljoonasta eurosta, valtavan suurista rahoista siis.

– Minusta kannattaisi ottaa poliittisen vaikuttamisen sauva käteen ja pyrkiä vielä vaikuttamaan, kun toukokuussa ovat neuvottelut ministeriön ja yliopiston välillä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myönsi, että hallitus odotti ja odottaa yliopistolta rahoitusehdotusta.

– Vieläkään ei ole myöhäistä. Otamme sen mielellään käsittelyyn.

SDP:n Merja Mäkisalo-Ropponen pitää kuitenkin kummallisena, että nimenomaan keskustajohtoinen hallitus kurittaa maakuntia.

– Tosin aluepolitiikkaa ei mainita hallitusohjelmassakaan, siinä mielessä mennään linjassa.

Grahn-Laasosen mielestä on kuitenkin tärkeää ottaa kansainväliset huomiot vakavasti. Hän mainitsi esimerkkinä OECD:n.

– Meidän pitää pystyä rakentamaan vahvempia osaamiskeskittymiä ja kiinnostavia tutkimusmiljöitä, joihin voidaan houkutella parhaita tutkijoita.

– Mutta vielä opettajankoulutuksesta: sitä ei olla vähentämässä vaan päinvastoin tarvitsemme lisää opettajia maailman parhaita opettajia.

SDP:n ryhmänjohtaja Antti Lindtman summaa ristiriitaisen keskustelun sanomalla, ettei hallitus todellisuudessa pitänyt huolta siitä, että Savonlinnassa koulutetaan opettajia myös jatkossa.

– Tämä herättää yleisemmän kysymyksen hallituksen aluepolitiikasta. Aluetieteen professori Hannu Katajamäki arvioi sitä aika tyhjentävästi toteamalla, ettei hallitusohjelmassa lue siitä sanaakaan.

Ensimmäisen kysymyksen esittänyt SDP:n Satu Taavitsainen sanoi vielä lopuksi, että valta antaa mahdollisuuden toimia. Tämä hallitus odottelee edelleen pyyntöä yliopistolta, kun Jukka Gustafsson opetusministerinä ollessaan toimi.

Tähän pääministeri Sipilä toisti jo aiemmin salissa sanottua, että kahden miljoonan erillisrahoituksella koulutuksen jatkoa Savonlinnassa ei voida taata.

– Tästä on käyty keskustelua ihan viime metreille asti, ja kuten sanoin, jos yliopistolla on toinen kanta asiaan, siihen voidaan tarvittaessa palata.