– Ajatus siitä, että innovatiivisten hankintojen osuutta vahvistetaan julkisissa hankinnoissa on kannatettavaa – samoin kuin tavoite digitaalisen liiketoiminnan tiekartan rakentamisesta tukemaan uudenlaista ns. alustatalouden yritystoimintaa Suomessa.

Ihalaisen mukaan työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelema kilpailukykysopimus on onnistuessaan hallituskauden tähän astisista merkittävin työllisyyttä edistävä toimi. Hallituksen omat kasvua, vientiä, investointeja ja työllistävyyttä edistävät hankkeet sen sijaan odottavat tulemistaan.

– Työttömiä työnhakijoita on noin 361 000 eli 5600 enemmän kuin vuosi sitten. Huolestuttavinta on pitkäaikaistyöttömien määrä, joka on kasvanut yli 122 000 eli peräti 20 000 ihmistä enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysjaksot ovat pidentyneet keskimäärin 52 viikkoon ja yli 55-vuotiailla peräti yli 90 viikkoon.

– On tärkeätä havaita, että tavoite ei tule toteutumaan, ellei pitkittyvän työttömyyden kasvua saada katkaistua ja taitettua laskuun.

Ihalainen ynnää, että yhden prosenttiyksikön lasku työttömyydessä tuo noin 600 miljoonaa euroa julkiseen talouteen ja vastaavasti yhden päivän työttömyyden keskimääräisen keston lyhennys toisi noin 30 miljoonaa euroa. Näin työllisyysasteen nostaminen olisi paras keino myös julkisen talouden vahvistamiseen.

– Hallituksen nyt julkistamat tavoitteet eivät puutu riittävästi työttömyytemme vakavimman osan – pitkäaikaistyöttömyyden – katkaisemiseen riittävällä ponnekkuudella.

Hän kehottaa hallitusta laatimaan pikaisesti jämäkkä pitkäaikaistyöttömyyden taittamisohjelma ja varmistaa syksyn budjettiriihessä sille tarvittava rahoitus.

– Tässä valmistelutyössä hallituksen tulisi osallistaa eri tahoja mukaan lukien kolmannen sektorin järjestöt. Viime hallituskauden pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tehty kuntakokeilu tuotti varsin hyviä tuloksia ja käytännön esimerkkejä ratkaisukeinoiksi. SDP on esittänyt useita konkreettisia aloitteita myös pitkittyvän työttömyyden katkaisemiseksi.