Gösta Sundqvistia (1957-2003) ei oman musiikkinsa esittäjänä päässyt kukaan päässyt kokemaan livenä. ”Göde” pystyi erittäin houkuttelevista tarjouksista (huhuttiin jopa kuusinumeroisista keikkapalkkiotyrkytyksistä, ainakin markka-aikaan) huolimatta pitämään päänsä, joten ahkerasti albumeja suoltanut Leevi and The Leavings ei tehnyt maestronsa eläessä ensimmäistäkään livekeikkaa.

Leavings-musiikin fanit ovat siis joutuneet turvautumaan live-elämyksiä etsiessään korvikkeisiin. Itse olen kuullut useampien solistien varaan rakennettuja muistelokonsertteja Huvilateltassa ja Työväen Musiikkitapahtumassa, olen nähnyt tribuuttibändi Leewingsiä keikalla, olen nähnyt pari Sundqvistin biisien varaan tehtyä musiikkitetteriesitystä.

Tämän vuoden Tampereen Teatterikesän avaukseksi koin Minja Kosken, Mikael Saaren ja Lumos-jousikvartetin tarjoaman konsertin Gösta Sundqvistin parhaat, joka antoi mitä nimellään lupasi. Ja vähän enemmän: Tampereen G-Livelabissa kuultu 18 biisin setti oli puhtaasti soitannolllisessa mielessä paras kuulemani Gösta-tribuutti ikinä.

Biisilista olisi saattanut hittihakuisuudessaan kuulostaa turhankin standardisoidulta, jollei solistipari olisi tuonut tulkinnoillaa sopivaa kontrastia originaalikappaleisiin. Koska niin Minja Koski kuin Mikael Saarikin ovat laulavia näyttelijöitä – tai näytteleviä laulajia, miten haluatte – heillä on kyky uppoutua Sundqvistin laulujen rikkaseen hahmogalleriaan ja tarnoiden maailmoihin luontevasti, vailla ylenpalttisia alleviivauksia.

Sekin on sanottava, että solistit eivät ehkä olisi kuulostaneet niin täyteläisiltä, jos lavalla ei olisi ollut juuri Lumos-kvartettia. Viime vuosina paljonkin kevyen musiikin jutuissa mukana ollut (mm. Pepe & Saimaa -menestysprojektissa sekä Pyhimyksen, Laura Närhen ja Marko Haaviston levytyksissä) lahtelaiskvartetti (Annukka Nevalainen-Lius, viulu, Sirkku Hilanko, viulu, Anette Grevberg, alttoviulu ja Niklas Hagmark, sello) toi valtavasti lisäarvoa Göstä Sundqvistin rikkaaseen, mutta pohjimmiltaan varsin simppeliin melodiakieleen.

Sellisti Hagmarkin tekemissä sovituksissa oli sekä silmäniskua että hatunnostoa: esimerkiksi Teuvo-klassikon mandoliini-intron korvaaminen viulun pizzicatolla hurmasi G-Livelabin täyden salin oitis. Muutenkin Lumos-nelikon soitto sai miettimään, että Gösta Sundqvistin ei tarvitse pyöriä haudassaan, jos tätä kuulisi. Nämä tulkinnat kuulostivat siltä kuin Göde olisi ajatellutkin laulujaan jousille sovitettavaksi.

KONSERTIN JÄLKIPUOLISKON biisirepertuaaria olisi voinut vääntää vielä muutaman piirun verran yllättävämpään moodiin. Vaikka siinä kuultiinkin vähän vähemmän radiokanavilla puhkisoitettuja kappaleita kuten Koko talvi kesämökillä, Nainen toiselta planeetalta ja encoreosastolla Ihanasti sanottu illan kenties pisimmälle vietynä uustulkintana, jotain Göstan lauluntekijäpiirteitä jäin vielä kaipaamaan. Esimerkiksi sitä lempeän kaihoisaa nuoruusnostalgiaa, joka kaikuu vaikkapa sellaisissa biiseissä kuin Vanha koulukuva, Laineen Pia tai Vakosamettihousuinen mies.

Ehkä sitäkin sorttia saamme tältä combolta vielä joskus kuulla. Gösta Sundqvistin laulukirjassa riittää kyllä ammennettavaa, ehtihän Leevi and The Leavings 25 vuoden toiminta-aikanaan tehdä 16 studioalbumia. Ilmeisesti Koski-Saari-kaksikolta ja Lumos-kvartetilta on myös odotettavissa uusi Leavings-teemainen levy viime vuonna äänitetyn Göstan joululaulut-albumin jatkoksi.