Kehitysyhteistyörahoja on sijoitettu suomalaisen kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin rahastojen kautta muun muassa fossiilisiin polttoaineisiin, lihantuotantoon ja yksityiskouluihin, raportissa sanotaan. Kehitysyhteistyörahaa on sijoitettu myös useisiin yrityksiin, joiden palvelut on suunnattu kehitysmaiden tai länsimaiden rikkaalle väestölle.

Finnwatch pitää lähes viidennestä sijoituksista Suomen kehityspolitiikan linjausten valossa kyseenalaisena.

– Rahastot ovat sijoittaneet yrityksiin, jotka esimerkiksi maahantuovat länsimaisia koruja ja hajuvesiä, rakennuttavat luksustaloja, tarjoavat sisustussuunnittelua tai pyörittävät kuntosaleja. On vaikeaa nähdä miksi tällaista toimintaa rahoitetaan kehitysyhteistyövaroilla, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala järjestön tiedotteessa.

Finnwatchin mukaan ulkoministeriö ja Finnfund ovat perustelleet rahastosijoituksia sillä, että niiden avulla rahaa kanavoidaan kaikkein köyhimpiin ja hauraimpiin maihin.

– Tämä ei näytä pitävän paikkaansa, kun katsotaan Finnwatchin listaamia rahoituksen kohteena olevien yritysten toimintamaita, Vartiala sanoo tiedotteessa.

Raportin mukaan Finnfundin rahastojen sijoituskohteista 36 prosenttia toimii suhteellisen rikkaissa ylempien tuloluokkien maissa. Köyhimmissä tai kaikkein vähiten kehittyneissä maissa sijoituskohteen pääasiallinen toiminta tapahtui vain noin 16 prosentissa tapauksista.

Finnwatchin mukaan Finnfundin sijoituskohteiden vastuuvalvonta on epämääräistä. Järjestö vaatii yritystä ottamaan käyttöön kolmannen osapuolen tekemiä sosiaalisen vastuun auditointeja.

Raportissa listataan 256 yritystä, joihin Suomen kehitysyhteistyövaroja on sijoitettu. Finnfund on aiemmin kieltäytynyt antamasta tietoja julkisuuteen liike- ja pankkisalaisuuksiin vedoten.