Hänen mukaansa se on syy, miksi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) virkavalmistelussa hallituksen esitystä hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttamiseksi ei nähty syrjiväksi tai yhdenvertaisuuden vastaiseksi.

-  Myös esimerkiksi naispareilla tai yksin lasta toivovilla on oikeus Kela-korvauksiin sairausvakuutuksen perusteella, jos heillä on sairausperusteinen syy eli esimerkiksi vaikeus tulla raskaaksi endometrioosin takia, Grahn-Laasonen sanoo STT:lle.

Endometrioosi on kohdun limakalvon pesäkesirottumatauti, joka usein aiheuttaa lapsettomuutta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman katsoi aiemmin tällä viikolla, että hallituksen esitys hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttamiseksi syrjii naispareja ja itsellisiä naisia ja on siten yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon vastaista.

HALLITUS haluaa palauttaa hedelmöityshoitojen Kela-korvattavuuden yksityisessä terveydenhuollossa. Esitys koskee lääketieteellisistä syistä tehtävää hoitoa.

Grahn-Laasonen sanoo, että sääntelyratkaisu on nyt sama kuin se oli ennen kuin edellinen hallitus lopetti hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset kokonaan vuonna 2022.

-  Sairausperuste tulee sairausvakuutuslaista, se ei ole poliittinen valinta. Kela-korvauksia maksetaan sairauden perusteella lääketieteellisin perustein. Mikäli sairausvakuutuslain sairausperustetta halutaan muuttaa, vaatii se suuremman muutoksen koko sairausvakuutuksen luonteeseen ja perustaan.

Grahn-Laasosen mukaan ministeriön virka-arvio oli, että se vaatii merkittävästi pidemmän valmistelun kuin aiemman lain palauttaminen.

-  Onneksi jo tänä päivänä on niin, että julkisella puolella hedelmöityshoitoja annetaan perhemuodosta riippumatta. Oma vahva tahtoni on, että hedelmöityshoitojen saatavuutta lisätään laajasti kaikille sekä julkisessa terveydenhuollossa että Kela-korvausten kautta.

ESITYS siirtyy seuraavaksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Perustuslakivaliokunnan arviosta on kiinni, joutuuko hallitus vetämään esityksensä pois ja korjaamaan sitä.

Grahn-Laasonen sanoo kunnioittavansa sitä, että yhdenvertaisuusnäkökulma perin pohjin selvitetään.

-  Pidän tosi tärkeänä, että lainsäädäntömme ei syrji ja että kaikilla on perhemuodosta riippumatta Suomessa mahdollisuus yrittää toteuttaa elämän perustavanlaatuisinta haavetta omasta lapsesta.

Hän pitää kuitenkin harmillisena, että yhdenvertaisuusvaltuutettu ei nostanut syrjintään liittyvää näkökulmaa esiin silloin, kun esitys oli lausunnoilla. Valtuutettu oli lisännyt liitteen asiasta lausuntoonsa, kun lausuntokierros oli jo päättynyt.

-  Kunnioitan eduskunnan prosessia ja sitä, että esitys arvioidaan huolellisesti myös perustuslain näkökulmasta. Se, mistä kannan murhetta ovat ne lasta toivovat ihmiset, jotka odottavat lakia, Grahn-Laasonen sanoo.

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) kertoo STT:lle, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on tänään lähettänyt esityksen hedelmöityshoitojen Kela-korvauksista perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Vestmanin mukaan valtiosääntöoppineille on varattava lähtökohtaisesti noin kaksi viikkoa aikaa arvioida esitystä, joten arvio ei mitenkään ehdi valmistua ennen istuntotaukoa.

Lain oli alun perin tarkoitus tulla voimaan vuoden alusta. Esitys annettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 10. lokakuuta, joka oli kiireellisten esitysten viimeinen määräpäivä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun (sd.) mukaan niissä esityksissä, joiden käsittely viivästyi, oli “perustuslaillisuuteen liittyviä haasteita”, joiden viimekätinen arvio tehdään aina perustuslakivaliokunnassa.

Sanna Nikula / STT