Yhteisvaikutusarvioinnin päähavaintoja on, että muutosten suurimmat negatiiviset vaikutukset kohdistuvat opiskelijoihin ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajiin.

-  Näillä ryhmillä on lähtökohtaisesti paremmat edellytykset nousta pienituloisuudesta työllistymisen kautta, he eivät ole kaikkein heikoimmassa asemassa, Grahn-Laasonen kommentoi STT:lle puhelimitse EU-kokouksesta Luxemburgista.

Hän muistuttaa, että hallituksen tavoitteena on 100  000 työllistä lisää hallituskauden aikana.

Ministerin mukaan on myös tärkeää huomata, että vaikutukset tuloeroihin ja pienituloisuuteen olisivat huomattavasti pienemmät, jos laskelmissa huomioitaisiin työllistymisen vaikutukset kotitalouksien tulojen kasvuun.

-  Uudistuksia tehdään siksi, että ihmiset työllistyvät. Se on kestävin tapa vähentää köyhyyttä.

Hän myöntää, että kun sosiaaliturvaan joudutaan tekemään isoja leikkauksia valtion talouden tasapainottamiseksi, se näkyy ja tuntuu ihmisten arjessa.

Grahn-Laasonen sanoo, että kaikkein pienituloisimpien kohdalla toimeentulotuki tasoittaa muiden etuuksien alenemisen vaikutuksia tuloihin. Se toimii turvaverkkona varmistamassa, että kukaan ei putoa tyhjän päälle.

Hän nostaa esille myös, että eläkeläisiin leikkausten vaikutukset ovat selvästi pienimmät. Eläkeläisiin ei kohdistu muita leikkauksia kuin eläkkeensaajien asumistuen indeksin jäädytys.

-  Lisäksi lapsiperheisiin kohdistuvat vaikutukset ovat kokonaisuudessaan pienempiä kuin työikäisiin lapsettomiin kotitalouksiin kohdistuvat vaikutukset. Tämä on ollut hallituksen vahva tahto.

Hallitus on muun muassa rajannut indeksijäädytysten ulkopuolelle toimeentulotuen lisäksi elatustuen, vammaisetuudet, rintamalisät ja eläkkeet. Lisäksi se on muun muassa korottamassa lapsilisiä, opintotuen huoltajakorotusta ja lisäämässä lapsikohtaisen työtulovähennyksen.