– Jäsenistömme oli viime vuonna mukana akavalaisten liittojen kyselyssä, jonka tulosten mukaan vain vajaa kolmasosa työnantajista oli puuttunut rikolliseksi katsottavaan seksuaaliseen häirintään, edunvalvontajohtaja Helena Lamponen kertoo tiedotteessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuorein työolobarometri kertoo, että seksuaalista häirintää kokeneiden määrä on viime vuonna pysynyt samalla tasolla kuin kahtena edellisvuonna. Naisista 8 prosenttia ja miehistä 2 prosenttia kertoo kokeneensa vuoden aikana seksuaalista häirintää esimerkiksi työkavereiden, esihenkilön tai asiakkaiden taholta.

Hallinnon ja toimistotyön sekä liiketalouden tukipalveluissa työskenteleviä edustavan Akavan Erityisalojen jäsenjärjestö Skilla ry:n vuonna 2022 julkaisemassa jäsentutkimuksessa selvisi, että seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää oli kohdannut jopa 14 prosenttia vastanneista.

– Häiritsijä voi olla johtoasemassa tai organisaatiolle kullanarvoinen asiakas. Ilmenee myös tilanteita, joissa uhri ei tiedä, miten toimia ja kenelle voisi asiasta puhua, hän kertoo.

Häirintä tai seksuaalinen häirintä on kiellettyä neljän lain voimin. Kieltoja löytyy työturvallisuus-, tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja rikoslaista.

– Lakipykälät ovat kunnossa, mutta kokemukset työpaikoilta osoittavat, että ongelma on edelleen kitkemättä. Kysymys on siitä, että työelämässä toimiva käyttäytyy asiallisesti omassa roolissaan. Tutkimustulokset ja julki pulpahtelevat tapaukset osoittavat, että #metoo’ta on jatkettava kaikilla ammattialoilla.

– Työnantajalla on päävastuu, mutta kaikkien työyhteisössä tulee osoittaa, ettei seksuaalista häirintää hyväksytä.

KOSKA häirintään voidaan puuttua vain, jos se tulee tietoon, on Lamposen mukaan olennaista luoda työpaikoille turvallinen ja kaikkien tiedossa oleva mahdollisuus kertoa asiasta.

– Jo olemassa olevaa ja kattavaa henkilöstöedustajien verkostoa voisi mielestämme hyödyntää tässä tehokkaammin. Häirintäyhdyshenkilö on myös hyvä vaihtoehto, hän sanoo.

Lampinen muistuttaa, että työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies tai muu henkilöstöedustaja on yleensä henkilöstölle turvallinen ja tuttu henkilö, jolle kertoa huolista.

– Henkilöstöedustajalla on myös usein suorat yhteydet työnantajaan ja henkilöstöhallintoon sekä rohkeutta puuttua epäkohtiin. Miksei hyödynnettäisi olemassa olevaa verkostoa?

Lamposen mukaan sekä esihenkilöitä että henkilöstöedustajia tulisi kouluttaa toimimaan häirintätilanteissa.

– Tässä on tekemistä sekä työnantajilla että meillä ammattiliitoilla.

AKAVAN Erityisalat muistuttaa, että työnantajalla on aina velvollisuus ennaltaehkäistä häirintää sekä päävastuu häirintään puuttumisessa. Lain mukaan työnantajan on toimittava heti, kun saa tiedon häirinnästä.

– Joskus vastuu on epäselvä asia myös työnantajalle itselleen, mikä on hämmentävää, sillä työnantajalla on päävastuu siitä, että työympäristö on turvallinen.