Kotimaa
20.1.2021 09:21 ・ Päivitetty: 20.1.2021 09:21
Hakemukset työkyvyttömyyseläkkeelle vähenivät koronavuonna – ”Pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei vielä voi tehdä”
Eläkeyhtiö Ilmarinen kertoo, että työkyvyttömyyttä koskevien eläkehakemusten määrä väheni viime vuonna seitsemän prosenttia toissa vuodesta.
Uusia työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli Ilmariseen viime vuonna noin 11 000. Hakemusten määrä väheni kaikissa ikäryhmissä.
– Työkyvyttömyyseläkehakemusten kasvu näyttää taittuneen, mikä on hyvä uutinen. Viime vuosi oli kuitenkin koronan vuoksi hyvin poikkeuksellinen, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei vielä voida tehdä, Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen korostaa tiedotteessa.
Hän arvioi, että yksi vaikuttava tekijä hakemusmäärän pienenemisen taustalla on työttömyysturvan aktiivimallin purkaminen vuoden 2020 alussa.
Eläketurvakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan aktiivimalli lisäsi selvästi työkyvyttömyyseläkkeen hakemista ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrää.
Yleisimmät syyt Ilmarisessa vuonna 2020 myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä olivat mielenterveyden häiriöt (34 %) ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet (31 %).
Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut Suomessa vuodesta 2016 lähtien.
– Masennuksen vuoksi myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä pieneni Ilmarisessa 25 prosenttia edellisvuodesta. Erityisesti alle 30-vuotiailla masennuksen perusteella myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet vähenivät, Halonen kertoo.
Ilmarisen myöntämistä työkyvyttömyyseläkkeistä 35 prosenttia oli pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä, 47 prosenttia kuntoutustukia eli määräaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä sekä loput 18 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeitä ja osakuntoutustukia.
Myös sairauspoissaolot kääntyivät laskuun.
Korona väritti viime vuotta vahvasti, kun lähes koko vuosi elettiin poikkeusaikaa.
– Nähtäväksi jää pandemian jälkeen, miten mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys kehittyy – taittuuko kasvu pysyvämmin vai ei, Halonen sanoo.
Myös Kelan korvaamat sairauspoissaolot kääntyivät viime vuonna laskuun. Sekä sairauspäivärahaa saaneiden määrä että korvattujen päivärahapäivien määrä vähenivät hieman edellisvuodesta.
Mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahakausien yleistyminen näyttää ainakin toistaiseksi päättyneen.
– Poikkeuksellinen vuosi tekee sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kehityksen tulkinnasta haastavaa. Siksi onkin vaikea analysoida, mikä tilastoissa on koronan vaikutusta ja mikä ei, Halonen toteaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.