Se on hänen mukaansa hallintouudistus, joka vie rahaa melkein miljardin, ja tämä kaikki vain hallintoon.

– Tämä tulee johtamaan Suomessa vakuutuspohjaiseen terveysvakuutusjärjestelmään, joka lisää kansalaisten kahtiajakoa ja eriarvoisuutta, Laiho jatkoi.

Eikä tässä kaikki. Laihon mukaan sote johtaa myös merkittävään palvelujen keskittämiseen ja pienempien kuntien ja lähiöiden palvelujen karsimiseen, lähidemokratian rapautumiseen sekä monen kunnan hautajaisiin.

– Entä jos päätetään juuri sinun lähellä oleva terveysasema lakkauttaa, hän kyseli.

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ilmari Nurminen sen sijaan pitää hyvänä, että sote-bisnekseen päästään nyt kiinni ja hyvinvointialueet pääsevät kokonaisulkoistuksiin kiinni ja pystyvät vahvistamaan pienten yritysten ja järjestöjen asemaa alueiden tuotannossa.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen sanoi, että hallituksen uudistus heikentää julkista taloutta seuraavan 15 vuotta.

– Eli tämä heikentää hyvinvointiyhteiskuntaa seuraavat 15 vuotta. Siis minkä ihmeen takia te olette tehneet tällaisen uudistuksen, 1 600 sivua, joka heikentää hyvinvointiyhteiskuntaa? Häkkänen kysyi.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vastasi ymmärtävänsä, miksi kokoomus hyökkää uudistusta vastaan, jos sitä vertaa viime kauden uudistukseen. Tähän on Arhinmäen mukaan kaksi keskeistä syytä.

– Ensinnäkin tässä uudistuksessa ei ole kolmen miljardin euron automaattileikkuria sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ja toisaalta tässä sote-uudistuksessa ei anneta avaimia yksityisille pörriäisille, yksityisille sote-bisneksen pyörittäjille, vaan huolehditaan julkisesta puolesta.

Häkkäsen mielestä kyse on fundamentaalisesta ajatteluerosta kokoomuksen ja vasemmistoliiton välillä.

– Jos kustannukset lähtevät hansikkaasta, ei palveluita pystytä järjestämään.

Häkkäsen mukaan kustannuksen nousukäyrää on saatava hillittyä, jotta rahat riittävät palveluihin myös viiden vuoden päästä.

– Teidän vaihtoehdossa julkinen talous heikkenee eikä vahvistu, Häkkänen sanoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman muistutti, että sote-uudistusta on tehty jo yli kymmenen vuotta. Hän esitti samaa syytä kuin Arhinmäki kokoomuksen kritiikille

– On totta, että nyt tässä ei ole sitä kolmen miljardin leikkuria sisällä, jota te Häkkänen ajoitte viime kaudella. Sitä ei ole sisällä. Ja se onkin aivan välttämätöntä (että leikkuria ei ole), koska ihmiset todella tarvitsevat ne palvelut. Tämä ei ole leikkausmalli, Lindtman sanoi.

Myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi ihmetteli Häkkäsen puheita.

– Sitä logiikkaa en ymmärrä, että jos me laitamme lisää rahaa hyvinvointipalveluihin, me heikennämme hyvinvointiyhteiskuntaa.

Lohi totesi olleensa kokoomuksen kansanedustajan Paula Risikon kanssa 24.9. Ylen A-talk-ohjelmassa ja Lohen mukaan Risikko oli sanonut, että sotesta puuttuu 2 miljardia euroa.

– Tämän esityksen rahoitusmalli on sellainen, että suomalaiset ihmiset voivat olla rauhallisin mielin, Lohi lisäsi.

Risikko ei suoraan Lohen sanoihin tarttunut vaan puhui perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd.).

– Te arvoisa ministeri Kiuru sanoitte, että tästä mallista on nyt karsittu kaikki ylimääräinen. Te olette karsineet sen potilaat. Nimittäin eihän täällä ole otettu millään lailla huomioon niitä ongelmia. Meillä ei pääse perusterveydenhuoltoon ja palveluketjut ovat pirstaleiset.

Risikon mukaan byrokratiaa tulee lisää, lähipalvelut keskittyvät ja rahaa ei ole riittävästi.

SDP:n lääkärikansanedustaja Aki Lindén muistutti kokoomusta kritisoiden, että kymmenessä vuodessa on syntynyt kahdeksan kuntayhtymäpohjaista sote-aluetta.

– Niissä asuu yhteensä 950 000 asukasta, joka on kuudesosa Suomen väestöstä. Emme me tällä vauhdilla koskaan saa koko maata. Varsinkin kokoomusjohtoiset alueet ovat olleet ne, joissa integraatio ei ole edennyt. Nyt se on tehtävä lain voimalla, Lindén painotti.

– Eihän viime kaudellakaan ollut tavoitteen tehdä heti paikalla kolmen miljardin säästöjä, vaan hillitä kustannusten kasvua ja sitä kautta saada rahoitus riittämään myöskin tulevien vuosikymmenten palveluihin, kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen totesi omassa puheenvuorossaan.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra sanoi, että kahden kerroksen sote-järjestelmä on olemassa ja se vahvistuu koko ajan – niin sote-uudistuksen jälkeenkin etenkin Uudellamaalla.

– Työterveyshuolto hoitaa hyvin ja useimmilla lapsiperheillä on yksityinen vakuutus, jolla pääsee lääkäriin välittömästi. Terveys- tai hyvinvointikeskusten ruuhkaisissa odotushuoneissa köhivät sitten työttömät, maahanmuuttajat ja pienituloiset eläkeläiset. Samalla keskiluokan verotaakka kasvaa, olipa täällä salissa minkälainen sote-esitys tahansa, Purra sanoi.

Tähän reagoi vihreiden kansanedustaja Noora Koponen.

– Tuntuu, että toistuvasti täällä perussuomalaisten keskustelussa nousee jotenkin kategorisesti esiin tematiikka siitä, minkälaiset ihmiset käyttävät julkisen puolen ja minkälaiset yksityisen puolen. Jotenkin aina ajatellaan, että se on heikompi- tai vähempiosaisten tai jollakin tavalla huonompien ihmisten paikka julkinen puoli. Tähänhän me nimenomaan yritämme nyt pureutua, että me saisimme meidän sote-rakennejärjestelmän toimimaan niin, että se soveltuu jokaiselle ihmiselle.

– Mielestäni tässä uudistusesityksessä nimenomaan pyritään löytämään myös ne ihmiset, jotka tähän asti on unohdettu. Tämän unohdetun kansan kanssa minä olen leipätyöni tehnyt, sanoi puolestaan SDP:n kansanedustaja Heidi Viljanen.

– En voi kyllä yhtyä siihen ajatukseen, että tässä olisi ihminen unohdettu. Pikemminkin lopetetaan se jatkuva poukottelu, hän jatkoi.

SDP:n kansanedustaja Kim Berg huomautti, että aikaisemmin kokoomus on ollut keskeinen hallinnollisen sote-uudistuksen ajaja Suomessa.

— Nyt kokoomuksen kelkka on kuitenkin jostain syystä kääntynyt ja sote-uudistuksen välttämättömyydestä puhumisen sijaan puolue haluaa jäädä nyt odottelemaan vapaaehtoisten sote-alueiden syntymisiä. Tämä tie on kuitenkin loppuun kuljettu, Berg totesi.

– Nyt on 15 vuotta yritetty saada sotea kuntoon ja 12 vuotta näistä kokoomus on ollut hallitusvastuussa tekemässä tätä uudistusta. Meillä ei ole enää varaa odotteluun, hän jatkoi.

Kokoomuksen Juhana Vartiainen sanoi, että salissa on puhuttu kauniisti, että nyt kaikki voivat olla rauhallisen mielin ja kaikki saavat lisää rahaa.

– Tämän olen kuullut täällä monta kertaa. Kaikkialle tulee lisää rahaa, rahaa, rahaa.

Hänen mielestään sote-esityksessä ei ole sitä sotea tehokkaammaksi tekeviä sisältöjä.

Monien kansanedustajapuheenvuorojen jälkeen ääneen pääsi myös ministeri Krista Kiuru.

– Minusta tämä keskustelu osoittaa sen, että hallituksen esitykselle ei oppositiosta annettu edes muita realistisia, konkreettisia vaihtoehtoja, hän näki.