Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

12.3.2026 14:13 ・ Päivitetty: 12.3.2026 14:13

Häkkänen: Iranin sota voi vielä pitkittyä ja mutkistua

LEHTIKUVA / AFP
Yhdysvaltalaiseen B1-koneeseen lastataan JDAM-ohjuksia brittiläisessä tukikohdassa.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Lähi-idän sotatoimien kehittyminen riippuu pitkälti Yhdysvaltain lopullisesta tavoitteesta Iranissa. Myös lännen liittolaisten ilmatorjuntakyvyn hupenemisella voisi olla dramaattinen vaikutus tilanteeseen.

Demokraatti

Demokraatti

Iranin tilannetta eduskunnassa kommentoineen Häkkäsen mukaan Iran puolustautuu kahdella tavalla. Maa pyrkii laajentamaan sotaa ampumalla drooneja ja ohjuksia rajojensa ulkopuolelle mahdollisimman moneen kohteeseen, jotta yhä useampi Yhdysvaltain liittolaisvaltio joutuu vaikeuksiin ilmapuolustuksensa riittävyyden kanssa.

Toisaalta Iran yrittää myös pitkittää talous- ja energiakriisin vaikutuksia Hormuzinsalmen miinoittamisella ja meriliikenteen pysäyttämisellä.

– Sen takia he eivät edes pyri ratkaisemaan tätä nopeasti sotilaspuolella. He selvästi myös sääntelevät varastoja niin, että he kykenisivät jatkamaan. Iskujen tiheyttä on vähennetty, mutta edelleen vakavuutta pidetään yllä ja laajennetaan useampia maita siihen. Selvästi on näkyvissä taktiikka, että he eivät aio parissa viikossa lopettaa tätä, Häkkänen sanoi.

ULOSPÄÄSY tilanteesta ja sotatoimien loppuminen riippuu siitä, mitä Yhdysvallat konfliktista oikein haluaa.

– Jos se on pelkästään Iranin asevoimien halvaannuttaminen, ohjusvarastojen, ohjuslavettien ja merivoimien täydellinen tuhoaminen, niin se (ulospääsy) on saavutettavissa nopeasti. Jos tavoite on oikeasti myös regiimin vaihto, sitten saa olla joku muu suunnitelma vielä olemassa, hän arvioi.

Häkkänen ei kuitenkaan usko, että Yhdysvallat ihan heti pyytäisi eurooppalaisia Nato-kumppaneitaan apuun.

– En näe tällä hetkellä merkkejä siihen, Häkkänen sanoi medialle eduskunnassa.

Hänen mukaansa esimerkiksi Ranska ja Britannia ovat alueella lähinnä suojaamassa omia kumppanimaitaan ja tukikohtajärjestelyjään.

– En näe sellaista realismia, että vaikka Suomen tyyppisille maille jotain erityisroolitusta tällaisessa olisi. Meillä on rajallinen kapasiteetti kaukokyvykkyyksissä ja muissakin.

Häkkäseltä kysyttiin, mitä seurauksia konfliktin jatkumisella on maailmalle. Häkkäsen mukaan asiaan vaikuttaa se, tasapainottaako länsimaiden sopima öljyreservien vapauttaminen tilannetta.

Energiakriisin uhka heiluttaa vakavasti pörssikursseja ja uhkaa talouskehitystä.

– Amerikkalaiset ovat tietysti rakentaneet itselleen energiasuvereniteetin eli he ovat vähän enemmän suojassa. Mutta jos tämä erittäin vakava pörssin ja muun kautta tuleva heilunta alkaa vaikuttaa myös Amerikkaan, sinne syntyy aikamoinen paine.

Sotilaallinenkin umpikuja voi olla edessä. Mikäli Yhdysvaltain liittolaisilta loppuu kyky ohjusten tai lennokkien torjuntaan, iskut siviilikohteisiin pahentuvat. Tällaista tilannetta Häkkänen kuvailee ”dramaattiseksi”.

– Se on sitten aikamoinen näky, Häkkänen ennustaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU