Häkkäsen mukaan määrä on Euroopassa heränneeseen tarpeeseen nähden liian pieni.

– Teemme laaja-alaisesti meidän (asevelvollisuus-) järjestelmän koutsaamista, että miten muut saavat omat järjestelmänsä pystyyn, jotta saadaan satojen tuhansien volyymit Eurooppaan. Pieni määrä ei auta Euroopan puolustuksen ylösnostamisessa, Häkkänen sanoo.

Harkimo perusteli ajatustaan muun muassa suomalaisten ikäluokkien pienenemisellä.

KOKOOMUKSEN kansanedustaja, entinen puolustusvoimien komentaja, kenraali evp. Jarmo Lindberg pitää myös määrää tarpeeseen nähden auttamattoman pienenä. Suomalaisten varuskuntien kapasiteetti ei Lindbergin mukaan myöskään mahdollista 20 000 ylimääräisen sotilaan kouluttamista.

– Kun ikäluokka tulee sisään, kaikki kasarmit ovat yleensä tappiin saakka täynnä. Ensimmäisinä viikkoina on jonkun verran poistumaa, joka tuo väljyyttä. Takavuosina on ollut tilanteita, että ensimmäisinä päivinä on ollut jopa vaikeuksia saada kaikille petipaikkoja, Lindberg sanoo.

– Jos puhutaan 20 000 kertapiikistä tai vaikka sen jakamisesta muutamalle vuodelle, heille pitää etsiä majoitus- ja koulutuspaikat jostakin muualta kuin normaalikasarmeista.

HARKIMON ajatus suomalaisten ikäluokkien pienenemisestä tapahtuu Lindbergin mukaan Euroopan puolustustarpeiden kannalta liian myöhään.

– Suomen ikäluokat alkavat pienenemään vasta vuoden 2030 jälkeen. Minulta on kysytty, että mistä voin sen tietää. Tiedän sen siitä, että ne ovat jo syntyneet. Me tiedämme kaikki ne ihmiset. Kun katsotte demografiakäyriä, niin 2030 kohdalla ne lähtevät taittumaan alas. Eikö se ole vähän myöhäistä?

Koulutusavun antamista Lindberg pitää sinänsä hyvänä ideana. Hän ottaa esimerkiksi ukrainalaiset, joiden kouluttamiseen Suomi parhaillaankin osallistuu.

– Ehdottomasti kannatan koulutusavun antamista. Mutta siihen tarvitaan fasiliteetit, koulutuslaitteet ja pienet kätöset, jotka kouluttavat.

Ukrainalaisten kouluttamiseen on osallistunut joitakin kymmeniä suomalaisia kouluttajia. Määrä ei riittäisi Harkimon ehdottaman 20 000 eurooppalaisen varussotilaan kouluttamiseen.

PUOLUSTUSVALIOKUNNAN puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) kuulee Harkimon avauksesta ensi kertaa Demokraatilta eduskunnassa.

– Kiinnostava ajatus. Tämä tuli kyllä ihan kirkkaalta taivaalta. Täytyy nyt sanoa, että täytyy ihan miettiä. Otetaan pohdintaan. Näin äkkiseltään kiinnostava, virkistävä ajatus, Kopran ensireaktio kuuluu.

Kopra lisää, että on vaikea ottaa kantaa, miten esitys olisi käytännössä mahdollista toteuttaa.

– Mutta pienessä mittakaavassa voisi varmaan hyvinkin nopeasti onnistua tällainen.

Suomessa on nähty, että maallamme olisi bisneksen paikka Euroopassa, kun puolustuksen tarvitaan nyt isoja satsauksia.

– Ehkä tästä nyt ei kannata bisnestä kehittää, se ei ehkä ole liittouman hengen mukaista…, Kopra alkaa pohtia.

Ilmaiseksiko?

– Ei tietenkään. Totta kai jos tällaista tehtäisiin, siitä pitäisi velottaa asiaan kuuluva korvaus. Sille maalle, joka meiltä koulutusta ostaa, väitän, että tämä voisi olla hyvinkin kustannustehokkaampi ratkaisu kuin se, että he alkavat itse vahvasti sitä järjestämään, Kopra jatkaa tämän jälkeen.

Kopra summaa Harkimon avausta todeten puolustuspoliittisessa keskustelussa tarvitaan virkistäviä avauksia.

– Vaikka en osaa arvioida, onko se hyvä tai toteuttamiskelpoinen, en myöskään torju ajatusta, hän sanoo lopuksi.