Halla-aholta kysyttiin, onko mahdollista, että Suomi liittyisi Natoon ilman Ruotsia. Hän muistutti, että Nato-prosessissa on paljon sellaisia tekijöitä, jotka eivät ole Suomen käsissä.

– Ensinnäkin se, että missä tahdissa Unkari tai Turkki ratifioivat Suomen ja Ruotsin jäsenyyden ja toisaalta se, ratifioivatko ne kummankin maan jäsenyyden samaan aikaan, Halla-aho sanoi.

– Ehkä sen sijaan, että julistetaan sitä, että mennään Ruotsin kanssa yhtä aikaa Natoon, kannattaa pohtia sitä, miten Suomi toimisi siinä täysin hypoteettisessa ja epätodennäköisessä tilanteessa, että Turkki ja Unkari päättäisivätkin syystä tai toisesta ratfioida ainoastaan Suomen jäsenyyden, mutta eivät Ruotsin, hän jatkoi.

Kuinka todennäköisenä Halla-aho pitää viime aikaisten mielenosoitusten jälkimainingeissa, että Turkki hyväksyisi Ruotsin Nato-jäsenyyden ripeällä aikataululla?

– Me emme tiedä mitä kaikkea Turkin käyttäytymisen taukana on, siellä on varmasti moninaisia seikkoja, joista osa liittyy suoraan Ruotsiin ja osa liittyy muihin asioihin. Koska tässä on niin paljon tuntemattomia tekijöitä, niin ennustusten tekeminen on aika vaikeaa ja turhaakin, Halla-aho sanoi.

SUOMEN ja Ruotsin yhteisen Nato-taipaleen askelmerkit nousivat puheeksi tänään, kun ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi Ylen haastattelussa, että Suomi saattaa joutua harkitsemaan uudelleen Nato-jäsenyytensä edistämistä yhtä aikaa Ruotsin kanssa, jos Ruotsin hakemus tyssää pidemmäksi aikaa.

Myöhemmin uudestaan asiaa kommentoinut Haavisto korosti Suomen ja Ruotsin yhteisen Nato-taipaleen jatkuvan vastustuksista huolimatta.

– Totta kai jossakin tuolla takaraivoissa mietitään erilaisia maailmoja, jossa jotakin maata pysyvästi estettäisiin jäsenyydestä, mutta tässä tilanteessa ei vielä olla, vaan nyt nähdään, että Suomen ja Ruotsin yhteinen tie on vielä mahdollinen ja nyt täytyisi tehdä kaikki sen eteen, Haavisto sanoi.