Hän nosti esiin pandemian ja Venäjän sodan Ukrainaa vastaan.

– Jokainen vuosi on tuonut mukanaan yllätyksiä, yleensä ikäviä, eikä ole syytä uskoa, että vuosi 2025 olisi tässä suhteessa poikkeus, Halla-aho sanoi.

Hän jatkoi, ettei synkkyyteen ja fatalismiin eli kohtalonuskoon ole kuitenkaan syytä vajota.

– Tulevaisuus on tulosta siitä, mitä teemme ja jätämme tekemättä tänään, joten katse on syytä pitää nykyisyydessä ja omassa tekemisessä, puhemies opasti.

HALLA-AHO otti kantaa myös valtioelinten väliseen työnjakoon, josta tasavallan presidentti Alexander Stubb oli niin ikään puhunut valtiopäivien avajaispuheessaan.

– Suomi on pieni ja egalitaristinen yhteiskunta, jossa päätöksentekijät eivät yleensä vartioi mustasukkaisesti omaa reviiriään, vaan kommunikaatiota, myös epämuodollista, voidaan harrastaa matalalla kynnyksellä yli puolue- ja instituutiorajojen. Haluan tässä yhteydessä kiittää teitä, tasavallan presidentti, siitä, että pian täyteen tulevan ensimmäisen virassaolovuotenne aikana olette aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti viljellyt tällaista avoimen ja suoran vuorovaikutuksen kulttuuria eduskunnan suuntaan, puhemies lausui.

– Silti keskustelua on käyty ja tullaan varmasti jatkossakin käymään siitä, tulisiko valtiollisen päätöksenteon rakenteita ja toimintatapoja uudistaa myös muodollisesti niin, että kansanvallan kovimman ytimen eli eduskunnan rooli ja tiedonsaanti turvattaisiin myös siinä hypoteettisessa tilanteessa, että kemiat instituutioiden välillä eivät olisi yhtä hyvällä tolalla kuin ne nykyään ovat.

Halla-aho kyseli ulko- ja turvallisuuspolitiikan käytännön hoidosta muun muassa, kuuluvatko Nato-asiat ulko- vai puolustuspolitiikan piiriin ja mikä valiokunta on johtovastuussa. Hän arvioi, että tulevaisuus antaa kysymyksiin vastauksia.

HALLA-AHON mielestä Suomi on selviytynyt Venäjän hyökkäyksen aiheuttamista myllerryksistä monessa suhteessa paremmin kuin useimmat muut Euroopan maat. Tämä johtuu siitä, että Suomessa on vuosien ja vuosikymmenten aikana tehty kaukonäköisiä ratkaisuja.

– Jatkoimme investoimista sotilaalliseen puolustuskykyyn aikana, jolloin se ei ollut muodikasta, vaan monessa muussa maassa päätettiin, että rahoille on parempaakin käyttöä; olivathan perinteiset sotilaalliset uhat menneisyyden asia. Jatkoimme investoimista ydinvoimaan aikana, jolloin moni muu lankesi halvan venäläisen kaasun houkutuksiin. Olihan kaupankäynti ja keskinäisriippuvuus paras keino edistää demokraattista kehitystä Venäjällä.

– Varautuminen epätodennäköisiinkin uhkiin on helpompaa ja halvempaa kuin jälkien korjaaminen, jos uhat realisoituvat.

Halla-aho kertasi puheessaan, miten Suomi sulki Venäjän-vastaisen rajan viimeisen ylityspaikan joulukuussa 2023 ja koko raja on ollut suljettuna henkilöliikenteeltä siitä lähtien.

Valtioneuvosto ja eduskunta ryhtyivät kuitenkin myös ennakoiviin ja ennaltaehkäiseviin toimiin, ja kevätistuntokaudella eduskunta käsitteli rajalain.

– Lakia on takautuvastikin arvosteltu siitä, että uhka, joka sillä haluttiin torjua, näyttää kadonneen. On kuitenkin syytä huomioida se mahdollisuus, että maailmassa, jossa tieto kulkee reaaliajassa, uhka on väistynyt juuri siksi, että lain myötä meillä on työkaluja sen torjumiseen, ja tämä tiedetään myös rajojemme ulkopuolella. Siirtolaisvirtojen aseellistaminen on esimerkki siitä maailman monimutkaistumisesta, johon puheen aluksi viittasin. Meillä on totuttu käsittelemään maahanmuuttoa vain ihmisoikeus- tai työvoimapoliittisena kysymyksenä, mutta tänä päivänä se on myös sisäistä ja ulkoista turvallisuutta, aivan kuten energiakin.

VALTIONTALOUDEN tila on Halla-ahon mukaan vakava, mistä vallitsee ”jokseenkin yhteinen näkemys” suomalaisessa yhteiskunnassa ja läpi poliittisen kentän.

Hän totesi, että vaalikauden lähestyessä puoliväliä ja seuraavien eduskuntavaalien alkaessa siintää horisontissa tyytymättömyyttä herättävien päätösten tekeminen muuttuu poliittisesti entistä vaikeammaksi, vaikka ne nähtäisiin välttämättömiksi.

– Neljän vuoden vaalisykli ja desimaaleilla ratkaistavat hallituspaikat luovat poliitikoille väriin katsomatta kannustimen suosia sellaisia toimia, jotka tuottavat edes näennäisiä positiivisia tuloksia hyvin nopeasti, kun taas rakenteellisten uudistusten myönteiset vaikutukset tyypillisesti tulevat viiveellä.

– Kansanedustajille onkin syytä toivottaa sekä kylmää päätä että vastuullisuutta ja malttia asettaa tähtäin ja katse seuraavia vaaleja pidemmälle. Olemme samassa veneessä, ja monipuoluejärjestelmän ja säännöllisesti pidettävien vaalien ansiosta jokainen saa vuorollaan eteensä yhteisten tekojemme ja tekemättä jättämistemme hedelmät.

Puheensa päätteeksi Halla-aho nosti esiin valonpilkahduksia kuten inflaation helpottumisen sekä korkojen laskun.