Käytännössä hän viittasi Venäjän läheisyyteen Suomen naapurina.

Halla-aho sanoi, että se painoi myös hänen omassa äänestysratkaisussaan.

– Olen sen verran vanha että muistan kylmän sodan. Muistan sen tunteen harmaalla vyöhykkeellä elämisestä, hän tarkensi.

– Ehkä EU:sta tuli sellainen matalamman kynnyksen turvallisuuspoliittinen toiseksi paras ratkaisu sitten. En usko, että muut seikat olivat niin painavia suomalaisten kansanäänestyksessä.

Siihen Halla-aho ei kuitenkaan vastannut tilaisuudessa eikä myöhemmin Demokraatin haastattelussa, mitä hän itse äänesti.

– Se jääköön minun ja minun väliseksi asiaksi.

Stubb näki Halla-ahon analyysin suomalaisten äänestyskäyttäytymisestä 1994 ”viiltävän hyvänä”.

– Loppupeleissä se oli turvallisuuskysymys ja varmasti siinä taustapeikkona omalla tavallaan oli Venäjä. Ja meillä todellakin oli silloin turvallisuuden aikaikkuna. Kyllä minä sanon, että meillä olisi tällä hetkellä aika pirun kylmää olla yksikseen sekä Naton ulkopuolella että EU:n ulkopuolella, jos meistä ei olisi tullut EU-jäseniä vuonna 1995. Toki olen itse sitä mieltä, että samalla olisi pitänyt ottaa siinä vaiheessa se Nato-askel.

Stubbin mukaan tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa balteilla on asiat askeleen paremmin kuin Suomella, koska he ovat eurossa, Euroopan unionissa ja Natossa.

Politiikan toimittajien tilaisuuden jälkeen Halla-aho linjasi Demokraatille puolueensa EU-politiikkaa. Kysymys on sinänsäkin mielenkiintoinen, sillä SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen hallitustunnustelukysymyksissä puolueilta kysytään, miten Euroopan unionia tulee kehittää. Sinänsä Halla-ahon haastattelussa ei ollut kyse hallitustunnusteluun liittyvistä asioista, vaan ylipäänsä puolueen suhtautumisesta EU:hun.

Jussi Halla-aho toteaa ensimmäisenä, että perussuomalaisilla on EU-politiikkaan liittyviä substanssitavoitteita.

– Me tunnustamme realiteetit eli sen, että Suomi ei ole ihan pian eroamassa EU:sta ja me haluamme, että EU mahdollisimman hyvin palvelisi niitä substanssitavoitteita.

Halla-ahon mukaan EU ei ole perussuomalaisille tai ainakaan hänelle itselleen ideologinen kysymys.

– Siitä ei pidä ideologisin perustein erota. Toisaalta siinä ei pidä ideologisin perustein pysyäkään, jos EU:n suunta on sellainen, että se sotii meidän tavoitteitamme vastaan.

Onko se tällä hetkellä sellainen, että Suomen pitäisi lähteä kävelemään sieltä?

– Olen paljon optisempi EU:n kehityksen suhteen nyt kuin olin 2014… Erilaiset ulkoiset tapahtumat ovat edistäneet perussuomalaisille läheisten poliittisten näkemysten voimistumista EU-maissa ja tämä näkyy tietysti EU-päätöksenteossa. Toivon, että se näkyy myös Euroopan parlamentin koostumuksessa ja mielialoissa seuraavien vaalien jälkeen, Halla-aho vastaa.

Halla-aho aloitti meppinä vuonna 2014.

Eli perussuomalaiset haluavat tällä hetkellä olla proaktiivinen (aloitteellinen) EU:n sisällä eikä ajaa Suomea EU:sta pois, onko tämä oikea tulkinta?

– Se on oikea tulkinta asiallisesti. Jos minulle annettaisiin valinta, minä kannattaisin Suomen eroamista Euroopan unionista juuri nyt. Mutta pitää ymmärtää se, että suomalaisten enemmistö ei tällaista tavoitetta jaa ja pitää toimia realiteettien puitteissa. Nyt olen EU:n itsensä suhteen paljon optimistisempi kuin aiemmin.

Eli tämä on pragmaattista (käytännönläheisesti asioihin suhtautuvaa) politiikkaa?

– Kyllä, se on meidän leipälajimme.

Onko turvallisuuspolitiikka suurin syy, miksi EU on meille hyödyllinen tällä hetkelläkin?

– Sanotaan, että suurimmalle osalle suomalaisista EU on pitkälti sitä, että ollaan osa läntistä viiteryhmää. Se on identiteettikysymys suomalaisille ja varmaan turvallisuuskysymyskin.

– Suomalaisilla on toisaalta aika skitsofreeninen suhtautuminen venäläisiin. Yhtäältä ymmärretään se, että Venäjä on potentiaalisesti vaarallinen naapuri. Toisaalta halutaan myös ylläpitää hyviä suhteita Venäjään. Itse asiassa tämä on minusta hyvä lähestymistapa Venäjään. Sen kanssa pyritään olemaan niin hyvissä väleissä kuin se on mahdollista mutta samalla muistaen sitten historialliset ja geopoliittiset tosiasiat.