Halla-aho tähdensi kansanedustajien perustuslaillista oikeutta tuoda eduskuntakeskusteluun niitä arvoja, mielipiteitä ja näkemyksiä, jotka kansa on äänestänyt hänet edustamaan.

– Kansa asettaa edustajaa koskevat standardit ja kansalla on neljän vuoden välein toimitettavissa vaaleissa yksinoikeus arvioida näiden standardien täyttymistä kunkin edustajan kohdalla. Koska edustaja edustaa kansaa hänen puhevapautensa ja toimintavapautensa kyseenalaistaminen – tapahtui se sitten muiden instituutioiden, ulkoisten makutuomareiden tai edustajatovereiden taholta – on kansan puhevapauden kyseenalaistamista ja kajoaa siten demokratian kaikkein pyhimpään.

Halla-ahon mukaan tyyliseikat eivät ole yhdentekeviä mutta ne ovat aina toissijaisia sisältöön nähden.

HALLA-AHO nosti puheessaan esiin myös perustuslain pykälät 30. ja 31. Pykälä 30. takaa kansanedustajalle koskemattomuuden hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden osalta. 31. pykälä takaa hänelle oikeuden vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista.

– Nämä ovat vahvoja, perusteltuja ja moniarvoisen demokratian kannalta välttämättömiä oikeuksia ja niitä tulen puhemiehenä puolustamaan jokaisen edustajan kohdalla yhtäläisesti.

Pykälä 31. pykälä edellyttää myös, että kansanedustaja esiintyy vakaasti ja arvokkaasti ja loukkaamatta toista henkilöä.

– Suomessa parlamentaarinen keskustelu on onneksi varsin sivistynyttä ja rauhallista verrattuna joihinkin muihin maihin, jossa saatetaan ottaa nyrkitkin avuksi. Ehkä juuri tämän sovinnaisuuden vuoksi vakauden ja arvokkuuden loukkauksia nähdään toisinaan sellaisessakin, mitä jossakin muualla pidettäisiin täysin normaalina poliittisena debattina.

– Edustajalla on oikeus olla tulematta loukatuksi mutta hänellä on myös velvollisuus olla loukkaantumatta toisten edustajien arvoista ja mielipiteistä vaikka kokisi ne vieraiksi, vääriksi tai vastenmielisiksi. Tämä tunne kun on yleensä molemminpuolinen. Juuri eduskunta on se paikka, jonne kuuluvat kaikki riittävää kannatusta nauttivat arvot ja laillisuuteen sitoutuneet mielipiteet.

SDP:N kansanedustaja ja eduskunnan varapuhemiehenäkin toiminut Tuula Haatainen tulkitsee Halla-ahon puhetta seuraavasti:

– Puheen sisältö käytännössä kehotti siihen, että edustajat saavat puhua nyt tuolta pöntöstä mitä tahansa ja siihen ei puututa ja että tällä saa myös loukata toisia edustajia mutta ei saa loukkaantua. Täällä on kuitenkin aina pidetty kiinni hyvistä tavoista. Toisia ihmisiä ei loukata, edustajat säilyttävät arvokkuutensa, arvostelevat politiikkaa mutta eivät loukkaa toisiaan. Vakavin asia tässä on se, että ei tuolta pöntöstä voi mitä tahansa mennä puhumaan, Haatainen sanoo.

Hän muistuttaa muun muassa vähemmistösuojasta ja sanoo, että ”meillä on olemassa lainsäädäntö, joka määrittelee ihmisille oikeudet”.

– Se on meillä perustuslaissa ja laissa säädetty. Kyllä kansanedustajien pitää noudattaa myös puheissaan sitä, mitä lakiin on kirjoitettu. Puhemiehistön tehtävä on pitää huolta siitä, että eduskuntasalin keskustelu pysyy asiallisena, että siellä ei loukata toisia eikä vähemmistöjä tai jotain ihmisryhmiä, Haatainen sanoo.

Mitä odotat, että tästä seuraa?

– Sitä pitää kysyä oikeusoppineilta.

SDP:N varapuheenjohtaja Matias Mäkynen on samoilla linjoilla kuin Haatainen.

Hänen mielestään Halla-aho yritti perustuslakiin viitaten rakentaa rakennelman, ”että mitä tahansa saa sanoa ja ketä tahansa saa loukata eikä puheista saa loukkaantua, koska kysymys on mielipide-eroista”.

– Kuitenkin meillä on ihan rikoslaista asti erilaiset pykälät siitä, miten erilaisia ihmisryhmiä pitää kohdella kunnioittavasti.

Mäkynen sanoo Demokraatille myös, että ei edustajien eikä puhemiehen pidä lähteä venyttämään sitä, millainen puhe on eduskunnassa asiallista ja sallittua, vaikka heitä ei voisi rikosoikeudelliseen vastuuseen saattaa.

– Rikosoikeudellinen vastuu ei ole mikään mittari sille, mikä on sopivaa.

VIHREÄN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne totesi Halla-ahon puheenvuoron jälkeen, että katsotaan, mikä on linja ja minkälaiseksi kulttuuri muodostuu täysistunnossa.

– Minusta tämä maa ei sellaista repivää ja rikkovaa keskustelua ainakaan kaipaa. Toivoisin myös, että se miten ja minkälaisella sävyllä kansanedustajan asemasta käydään poliittista keskustelua, lisäisi luottamusta siihen, että Suomessa päätöksenteko ja politiikka on sivistynyttä ja arvovaltaista. Aika näyttää, Harjanne totesi.

Perussuomalaiset on ollut esillä useita kertoja kansanedustajien sananvapauden ympärillä käytävässä keskustelussa. Kansanedustaja Juha Mäenpään kesällä 2019 käyttämä niin sanottu vieraslaji-puheenvuoro sai valtakunnansyyttäjän pyytämään eduskunnalta Mäenpään syytesuojan purkamista. Perustuslakivaliokunta puolsi äänestyksen jälkeen syytesuojan purkamista, mutta eduskunnan täysistunto päätti pitää Mäenpään syytesuojan voimassa.

Kun Halla-aho valittiin puhemieheksi, hän sai 134 ääntä. Myös muut kansanedustajat saivat ääniä, muun muassa kansanedustaja Eva Biaudet (r.) sai 9 ääntä ja Juho Eerola (ps.) 8 ääntä.

– Joku halusi varmasti, että näyttäisi siltä, että RKP äänesti Biaudet’a, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ihmetteli Demokraatille eduskunnassa.

Tyhjiä ääniä annettiin 28.