tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Halla-aho tukeutui hallitusohjelmaan – kokoomuksen arvot eivät kuitenkaan käy

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Jussi Halla-aho piti iltapäivällä odotetun linjapuheensa perussuomalaisten puoluekokouksessa Jyväskylässä.

Halla-aho sanoi, että perussuomalaiset ymmärtävät hallitusohjelman olevan kolmen puolueen kompromissi eikä se voi täysin vastata puolueen omaa ohjelmaa.

– Hallituskumppanit ovat varoitelleet, että hallitusohjelmaa ei perussuomalaisten takia neuvotella uudelleen, vaikka sen enempää minä kuin muutkaan ehdokkaat emme ole sellaista vaatineet, Halla-aho sanoi toistaen jo kampanja-aikaista viestiään.

Hän arvioi hallitusohjelman tyydyttäväksi ja edellytti, että perussuomalaisille tärkeitä kirjauksia kunnioitetaan.

Hallituskumppaneista on viestitty yhteisen arvopohjan tärkeydestä puolueiden kesken.

– Eilen kokoomuksen suunnalta viestitettiin, ettei riitä, että perussuomalaiset ovat sitoutuneet hallitusohjelmaan. Meidän pitäisi kuulemm sitoutua vielä kokoomuksen arvoihinkin. Ei tämä tietenkään käy. Perussuomalaisilla on omat näkemyksensä, joita jäsenistö edellyttää puoluejohtomme edustavan.

Halla-ahon mukaan omalta kentältä on esitetty eri toiveita. Toisaalta korostetaan, että hallituksessa pitää jatkaa ja omasta linjasta ei pidä tinkiä.

– Tämä on tietysti vaikea yhdistelmä, Halla-aho sanoi.

”Pitää varoa antamasta ymmärtää, että olisimme hallituksessa hinnalla millä hyvänsä.”

Jussi Halla-ahon mukaan hän katsoo, että perussuomalaisten on syytä olla hallituksessa niin kauan kuin hallitus perussuomalaisilla vahvistettuna on heidän agendansa ja äänestäjiensä kannalta parempi kuin hallitus ilman perussuomalaisia.

– Toisaalta pitää varoa antamasta ymmärtää, että olisimme hallituksessa hinnalla millä hyvänsä.

– Hallituksen kaatuminen henkilökysymyksiin olisi valitettavaa, koska hallitus on pannut alulle tärkeitä ja äänestäjillemme kipeitäkin uudistuksia, jotka olisi syytä saattaa päätökseen.

Halla-aho katsoi saaneensa vahvan mandaatin eilisten puheenjohtajanimitysten jälkeen. Hänen mukaansa jäsenistöltä tuli selkeä viesti, mihin suuntaan puoluetta pitää kehittää.

Hän sanoo nostaneensa linjapuheessa esiin kaksi poliittista kysymystä, maahanmuuton ja integraation, esille, koska hän katsoi puoluekokousväen ottaneen kantaa juuri niihin eilisissä valinnoissaan.

– Perussuomalaisten juuret ovat pienen ihmisen puolustamisessa. Vähitelleen perussuomalaisista on tullut kanava myös niille, jotka uskovat itsenäisiin kansallisvaltioihin ja tiukkaan maahanmuuttopolitiikkaan. Tämä kehitys ei kuitenkaan heijasta niinkään puolueen muuttumista kuin maailman muuttumista, Halla-aho sanoi.

– Kansallismielinen ajattelu asettaa oman kansan pienet ihmiset etusijalle, ei siksi, että se olisi hauskaa vaan siksi, että pitkällä tähtäimellä tämä on ainoa kestävä ratkaisu.

EU:ssa etsittävä liittolaisia jäsenmaista, jotka ”suhtautuvat kansallisen suvereniteetin nakertamiseen epäilevimmin”.

Jäsenyys EU:ssa ei Halla-ahon mukan ole pitkällä aikavälillä Suomen kaltaisten maiden kansallinen etu. Eroaminen EU:sta ei ole kuitenkaan tällä hetkellä realistinen optio. Halla-ahon mukaan perussuomalaisten tehtävä on edistää kriittistä EU-keskustelua.

– Lisäksi meidän pitää EU:n jäsenenä irtautua mallioppilaan roolista ja etsiä liittolaisia niistä jäsenmaista, jotka suhtautuvat kansallisen suvereniteetin nakertamiseen epäilevimmin.

Halla-ahon mukaan perussuomalainen puolueen muuttuminen aivan erilaiseksi ei pidä paikkaansa.

– Vaalissa ja valinnoissa oli kyse painotusten muuttumisesta, ei linjan muuttumisesta. Me olemme edelleen yleispuolue, jossa on osaamista moneen lähtöön, jo jossa kukin voi – ohjelmiemme puitteissa – tehdä politiikkaa omalla osaamisalueellaan.

– Ryhtyessäni kirjoittamaan tätä linjapuhetta jouduin pohtimaan, mikä on linjani. Sitten keksin, että sehän on kirjattuna vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelmaan. Se on hyvä linja eikä sitä tarvitse keksiä uudelleen.

Suopeutta ruotsidemokraateille.

Euroopan parlamentissa ja Pohjoismaiden neuvostossa perussuomalaisten pitäisi Halla-ahon mielestä suhtautua suopeasti yhteistyöhön muiden Pohjoismaisten kansallismielisten puolueiden kanssa.

– Tämä linjaus koskee ennen kaikkea ruotsidemokraatteja, koska Tanskan kansanpuolueen kanssa teemme jo yhteistyötä.

– Toisaalta meidän on syytä pohtia tarkkaan, haluavatko perussuomalaiset jatkaa muodollista yhteistyötä Turkin presidentin Erdoganin puolueen kanssa kansainvälisen ACRE-puolueen puitteissa.

”Hiukan herkässä tilassa.”

Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on tällä hetkellä ”hiukan herkässä tilassa”.

– Jo se, että puheenjohtaja on joku muu kuin Timo Soini, vaatii totuttelua ja sulattelua ja synnyttää monessa tiettyä turvattomuutta.

Halla-aho kehui puoluettaan Suomen demokraattisimmaksi.

– Sitä on mahdotonta vallata, koska meillä on suora jäsendemokratia, hän sanoi ja oli tätä ennen maininnut lehtien puhuvan siitä, että puolue olisi vallattu.

Halla-ahon mukaan tärkein asia on vaalia puolueen yhtenäisyyttä.

Hän pyrkii vierailemaan piireissä ja paikallisjärjestöissä mahdollisimman pian.

Kunta-ala vaatii vaati selkeitä palkankorotuksia

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Kunta-alan pääsopijajärjestöt valmistautuvat syksyn palkkaneuvotteluihin ja vaativat selkeitä palkankorotuksia. Julkinen sektori on jo kantanut kortensa kekoon mittavilla säästötoimilla.

Epäoikeudenmukaiset lomarahaleikkaukset painostettiin julkiselle sektorille osana kilpailukykysopimusta. Kaikkien jo toteutettujen säästötoimien vaikutukset eivät vielä edes näy valtion taloudessa. Julkisen sektorin työntekijöiden ansiotasoa ei saa jäädyttää eikä aliarvioida työntekijöiden merkitystä taloudelle ja hyvinvoinnille. Kotimaisen kysynnän vahvistaminen on selkeä osa tärkeää työllisyyden vahvistamista.

Koko yhteiskunnan toiminnan sekä työllisyyden ja talouden vahvistumisen kannalta on välttämätöntä, että julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja ja muita palvelussuhteen ehtoja parannetaan. Yhtä sopimuskautta pidempi palkkaohjelma kaikille sopimusaloille on käynnistettävä jo nyt edessä olevalla sopimuskierroksella.

Rankka kohtelu

Kilpailukykysopimus kohtelee julkisen sektorin työntekijöitä rankemmin kuin ns. avoimen sektorin työntekijöitä. Julkisten palveluiden kiristäminen tai julkisen sektorin työntekijöiden päähän potkiminen eivät tuo teollisuudelle lisää tilauksia tai työpaikkoja. On tärkeää ymmärtää, että julkinen ja yksityinen tukevat toisiaan.

Julkisen sektorin työntekijät tuottavat työllään hyvinvointipalveluja, jotka tuottavat osaamista, takaavat yhteiskunnan perusrakenteet ja turvallisuuden. Hyvinvointipalvelut auttavat myös vientialoja parantamaan tuloksellisuutta ja bruttokansantuotetta.

– Näillä kansalaisten maksamilla hyvinvointipalveluilla olemme saaneet varhaiskasvatuksen, joka on esimerkiksi mahdollistanut naisten ja yksinhuoltajien töihin menon. Hyvä koulutus on antanut ammatin ja tuottanut asiantuntijoita eri aloille. Sosiaali- ja terveydenhuolto on mahdollistanut monille ihmisille normaalin, mielekkään elämän pitkäaikaissairauksista huolimatta. Laadukkaat julkiset palvelut tekevät Suomesta hyvinvointiyhteiskunnan.

– Julkiset palvelut ovat lakisääteisiä eikä julkinen sektori voi valita asiakkaitaan tai tavoitella voittoa, vaan se palvelee kaikkia tasavertaisesti. Kuntien lakisääteisien tehtävien hoitamiseen tarvitaan riittävästi osaavaa sekä motivoitunutta työvoimaa.

Mikael Jungnerin ennustus: Kokoomuksesta ja vihreistä Suomen suuret puolueet – ”Ja mikäs siinä”

SDP:n entinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Mikael Jungner povaa jo, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen Suomessa on kaksi suurta puoluetta. Nimittäin kokoomus ja vihreät.

Ylen torstaisen kannatusmittauksen mukaan kokoomus on selvästi suurin ja ainoana yli 20 prosentin. Vihreät on puolestaan historiallisesti noussut kakkoseksi, muun muassa ohi SDP:n.

Jungner kirjoittaa Facebook-sivuillaan, että vihreiden noste voi vielä kantaa ykkössijalle asti.

”Mikä taas nostaa edelleen kokoomusta vihreän vaihtoehtona. Ihan kuin Helsingin kuntavaaleissa.”

Jungnerin mukaan saattaa käydä niin, että vaalien jälkeen Suomessa onkin kaksi suurta ja neljä keskikokoista puoluetta.

”Ja mikäpä siinä, kun molemmat suuret ovat arvoliberaaleja edistyspuolueita.”

”Hyvään suuntaan tässä mennään, Suomen kannalta”, arvioi Jungner.

Li Andersson ryöpyttää: ”Hallituksella riittää aina rahaa toimitusjohtajille ja kovapalkkaisille pomoille”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson arvostelee voimakkain sanankääntein Sipilän hallituksen tekemiä suurituloisten veroaleja. Andersson puhui Vasemmistoliiton kesäkokouksessa Imatralla.

– Sipilän hallituksella on ollut jakovaraa, mutta se on käytetty mittaviin tuloeroja kasvattaviin veronleikkauksiin. Hallituksella riittää aina rahaa toimitusjohtajille ja kovapalkkaisille pomoille, mutta ei koskaan työttömille, pienipalkkaisille yksinhuoltajille tai pienituloisille eläkeläisille.

Solidaarisuusveron alentaminen olisi jälleen uusi kädenojennus kaikkein rikkaimmille.

– Puhe “solidaarisuusverosta” oli alun alkaenkin harhaanjohtavaa. Kyse ei ole hyväntekeväisyydestä, vaan hyvinvointivaltiolle normaalista progressiosta. Suurista tuloista menee suurempi vero kuin pienistä.

Anderssonin mielestä pääministeri Juha Sipilä ja valtionvarainministeri Petteri Orpo kieltäytyvät näkemästä ongelmia, joita koulutusleikkaukset aiheuttavat Suomen osaamisperustalle ja taloudelle pitkällä aikavälillä.

– Kun koulutuksen eriarvoisuuden ja osaamisperustan romuttaminen alkaa toden teolla näkyä, on jo liian myöhäistä suunnanmuutokselle. Siksi muutos on tehtävä nyt, Andersson vaati puheessaan.

Vasemmistoliiton mielestä Suomen talouden rakenteelliset ongelmat korjautuvat vain sivistyspolitiikan suunnanmuutoksella. Anderssonin mielestä Suomi tarvitsee uuden sivistysvision. Vasemmistoliitto tavoittelee muun muassa yhtäläisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista ja varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista, maksutonta toisen asteen koulutusta myös oppimateriaalien osalta sekä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden väestöstä kääntämistä kasvuun.

Andersson puuttui myös puheessaan Suomen epävarmaan talouskasvuun. Anderssonin mielestä Suomen talouden orastava kasvu kärsii kilpailukykysopimukseen sisältyvistä palkanleikkauksista. Anderssonin mielestä kikyn haitalliset vaikutukset kansantaloudelle ja perheiden toimeentulolle on korjattava palkankorotuksilla. Syksyn työmarkkinakierroksen yhteydessä on syytä luopua erityisesti julkisen sektorin työntekijöihin kohdistuneesta erillisestä lomarahaleikkauksesta.

– On järjetöntä, että kun talouskasvu vihdoin näyttää alkaneen, on Suomessa sitouduttu vielä kahdeksi vuodeksi palkanleikkauksia tarkoittavaan sopimukseen, joka kaiken lisäksi toimii niin, että valtion pitää kompensoida palkanalennukset verokevennyksillä, jotta ostovoima ei laskisi. Palkankorotukset ovat perusteltu ja luonnollinen tapa lisätä kotimaista kysyntää, Andersson sanoi.

Keskustelua aiheesta

Sanna Marin: Vihreiden gallup-nousu ei ole yllätys – ”Koko vasemmiston kannatuslasku sen sijaan on”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Myös SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin on kommentoinut Ylen torstaista gallup-mittausta sosiaalisessa mediassa. Aiemmin puoluesihteeri Antton Rönnholm kuvasi tulosta ”kiistatta huonoksi”.

Marin kirjoittaa pikaviestipalvelu Twitterissä, että SDP:n historiallisesti ohittaneiden vihreiden gallup-nousu ei ole yllätys.

”Koko vasemmiston kannatuslasku sen sijaan on. SDP:llä kova työ edessä luottamuksen vahvistamiseksi.”

Vihreät on siis noussut kannatukseltaan Suomen toiseksi suosituimmaksi puolueeksi, ilmenee Ylen gallupista. Vihreiden kannatus on nyt kovempi kuin koskaan, 17,6 prosenttia. Nousua heinäkuuhun verrattuna on tullut 1,6 prosenttiyksikköä.
Kokoomus on yhä suosituin puolue 20,8 prosentin kannatuksella. Puolue on vahvistanut asemiaan heinäkuun mittaukseen verrattuna liki puoli prosenttiyksikköä.

Keskusta on kannatusmittauksen kolmonen 17,3 prosentin kannatuksella. Kohennusta kuukauden takaiseen on 0,6 prosenttiyksikköä.

Neljäntenä oleva SDP putosi kannatuksessa enemmän kuin mikään muu puolue, 2,6 prosenttiyksikköä. Sen kannatus on nyt 15,9 prosenttia.

Sekä Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset että puolueesta irronnut Uusi vaihtoehto vahvistivat kannatustaan. Perussuomalaiset nousi 0,7 prosenttiyksikköä 8,8 prosentin kannatukseen. Uusi vaihtoehto nousi liki prosenttiyksiköllä 1,6 prosentin kannatukseen.

Taloustutkimus haastatteli kyselyyn yli 1 900 ihmistä. Kyselyn virhemarginaali on 2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm: ”Gallup-tulos kiistatta huono”

Kuva: Jari Soini

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm myöntää, että Ylen tämänaamuinen gallup-tulos SDP:lle on ”kiistatta huono”.

”Se, että puolueen kannatus tippuu järjestään kesällä, ei selitä tulosta eikä yksittäisillä tekijöillä kannata spekuloida. Kävimme aiheesta aamun puoluehallituksessa syväluotaavan ja rakentavan keskustelun”, hän päivittää Facebookissa.

Rönnholmin mukaan tässä ajassa ja demokratian tilassa uskottava politiikka perustuu taktiikan sijaan ideologiaan.

”Arvoilla on merkitystä. Ja me uskomme omiimme. Puoluekokouksessa tehtyjen päätösten ja kuntavaalien tuloksen perusteella lähdimme valmistelemaan omaa vaihtoehtoa ja suurta sosialidemokraattista visiota tulevaisuuden Suomesta. Ratkaisut eivät synny hetkessä tai yksittäisillä toimilla. Työmme jatkuu.”