Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

”Halla-ahon leirisaari olisi lähellä sitä, mitä ISIS voisi toivoa” – Juhana Vartiainen pitää ajatusta turvapaikanhakijoiden vankilasta ”kammottavana”

Kansanedustaja Juhana Vartiainen.

Kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) mielestä on ” luotaantyöntävä ja oikeudellisesti” mahdoton ajatus, että kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita kohdeltaisiin jonkinlaisena eristettävänä vaarallisena rikollisjoukkona.

– Se, että on hakenut turvapaikkaa ja saanut kielteisen viranomaispäätöksen tai oikeuden päätöksen, ei ole peruste ihmisen vapauden riistolle, Vartiainen kirjoittaa blogissaan.

– Turvapaikanhakijat tai paperittomat turvapaikanhakijat eivät ole kollektiivisesti syyllisiä Turun puukotukseen.

Hän pitää kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden sijoittamista vankilaan kammottavana ja lisäksi epätarkoituksenmukaisena.

– Ajatus jonkinlaisesta vankilasta – (Jussi) Halla-Aho  (ps.) on ilmeisesti puhunut jopa ”saaresta” on kammottava.

– Halla-ahon leirisaari olisi ilmeisesti aika lähellä sitä, mitä ISIS voisi toivoa: paljon nuoria ja toivottomia miehiä yhdessä omien agenttien kanssa – maaperää katkeruudelle ja kiihottamiselle, ja kohta uusia jihadistitaistelijoita heitettäväksi terrorismin rintamille. Kannattaa muistaa, että ISIS:n hurjimmista ja raaimmista toimijoista useat olivat raaistuneet ja radikalisoituneet nimenomaan Guantánamon vankileirillä.

Turun viime perjantaisen puukkoiskun jälkeen julkisuudessa on keskusteltu siitä, pitääkö kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita valvoa nykyistä enemmän. Turun puukottaja asui vastaanottokeskuksessa.

Lisää aiheesta

Esimerkiksi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen totesi, että tiukemman valvonnan palautuskeskuksia on harkittava. Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiistaina, että palautuskeskukset tulisi arvioida uudelleen. Sisäministeri Paula Risikko (kok.) oli varovaisempi pohtiessaan palautuskeskusten tarpeellisuutta.

Nykyinen lainsäädäntö antaa jo mahdollisuuden vaarallisena pidetyn henkilön säilöönottoon.

Vartiainen puolestaan huomauttaa kirjoituksessaan, että nykyinen lainsäädäntö antaa jo mahdollisuuden vaarallisena pidetyn henkilön säilöönottoon.

– Siihen riittää osoitus henkilön mahdollisesta vaarallisuudesta tai siitä, että on koettanut välttää lainvoimaista palautusta. Meillä on siis olemassa lainsäädäntö, jolla voidaan estää vaarallisena pidettyä henkilöä liikkumasta vapaasti.

– Jos palautettavien valvonnan tiivistämistä todella pidetään tarpeellisena, voisi periaatteessa ajatella ”palautuskeskuksia” joissa olisi mahdollista jonkin verran nykyistä tiiviimpi valvonta. Sellaiseenkaan ei tietysti liittyisi vapauden riisto. Paula Risikko tarkoitti Mikkelin pohdiskeluillaan selvitettäväksi tällaista mahdollisuutta eikä mitään vankilaa, Vartiainen arvelee.

Myös SDP:n kansanedustaja Tuula Haatainen on samoilla linjoilla. Haatainen korosti eilen, että nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa jo turvapaikanhakijoiden sijoittamisen erilliseen vastaanottokeskukseen, jonka asukkaille voidaan määrätä ilmoittautumisvelvollisuus sekä asumisvelvollisuus. Tällöin asukkailla on kuitenkin myös oikeus liikkua keskuksen ulkopuolella.

– Viranomaisten toimintaan pitää voida luottaa, että he arvioivat nykylainsäädännön perusteella, mitä yksittäisissä tapauksissa tehdään.

”Lakeja pitää noudattaa eikä viranomaistoimintaa saa häiritä.”

Risikko on kertonut kuitenkin pohtineensa laittomasti maassaolevien rangaistusten koventamista. Hänen mukaansa harkitaan myös, pitäisikö avunanto ja piilottelu tehdä rangaistavaksi. Myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa, että kielteisen lainvoimaisen päätöksen saaneiden eli laittomasti maassa olevien palauttamisen vaikeuttaminen ei ole sopusoinnussa oikeusvaltion periaatteiden kanssa.

Vartiainen yhtyy puoluetovereidensa kantaan.

– Eduskunnan säätämiä lakeja tulee noudattaa ja niihin nojaavaa viranomaistoimintaa ei saa vaikeuttaa. Tämä nostaa joidenkin turvapaikanhakijoiden tapauksessa katkeran vastakkainasettelun, koska moni turvapaikanhakija voi kielteisestä päätöksestä huolimatta pitää kotimaataan vaarallisena, hän kirjoittaa.

– Lakeja pitää noudattaa eikä viranomaistoimintaa saa häiritä. Oikeusjärjestyksemme on suojakilpemme aggressiivista nationalismia, ääriliikkeitä ja fasismia vastaan, ja lakia on noudatettava silloinkin, kun tuntuu pahalta.

Vartiaisen nostaa kirjoituksessaan esiin myös keskustelun siitä, pitäisikö viranomaistoiminnan vaikeuttamiseen, esimerkiksi palautusuhan alla olevien pakolaisten piilotteluun, liittää nykyistä kovempia sanktioita. Tällä hetkellä laiton maassa oleskelu on sakolla rangaistava rikkomus, eikä avunanto tällaisessa tapauksessa Vartiaisen käsityksen mukaan ole yleensä rangaistavaa.

– Voisin nukkua rauhallisemmin, jos tällaista lakimuutosta ei tarvitsisi tehdä, ja haluaisin ainakin tietää, onko tällainen viranomaisten toiminnan vaikeuttaminen edes kovin yleistä. Mitään ”paperittomien auttamisen kriminalisoinnin” esitystä ei ole siis tällä hetkellä olemassa. Auttaa saa, mutta viranomaisia ei saa estää toimeenpanemasta lakiin perustuvia päätöksiä.

Työlupien ja työhön perustuvien oleskelulupien myöntämistä pitäisi nopeuttaa.

Toimintatapa, jolla Vartiaisen mielestä voitaisiin selvästi lievittää esillä olleita ongelmia, olisi helpottaa ja nopeuttaa työlupien ja työhön perustuvien oleskelulupien myöntämistä niille turvapaikanhakijoille, jotka ovat selvästi sopeutuneet ja sopeutumassa suomalaisille työmarkkinoille.

– Olemme saaneet lukea tapauksista, joissa ilmeisesti hyvin Suomeen sopeutuneita ja työhalukkaita nuoria on pakolla poistettu maasta, vaikka työpaikka olisi tarjollakin, koska kuulemma ei ole tällaisen työvoiman ”tarvetta”.

– Täma toimintatapa perustuu vanhentuneeseen talousajatteluun eikä palvele ketään. Yhden työtilaisuus ei ole keneltäkään muulta pois. Ja jos paperiton on vaarassa joutua töihin pimeille työmarkkinoille orjamaisiin oloihin, työ- ja oleskeluluvan saanti tietysti parantaisi ratkaisevasti hänen asemaansa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE