Hän on esittänyt lakialoitteessaan keinoja raskaus- ja perhevapaasyrjinnän torjumiseksi.

– On härskiä, että hallitusohjelmassa puhutaan tehokkaista keinoista ehkäistä raskaus- ja perhevapaasyrjintää ilman, että hallitus on kyennyt esittämään mitään konkreettisia toimia niihin puuttumiseksi, Gebhard toteaa tiedotteessa.

Samalla hallitus heikentää työntekijöiden turvaa työelämässä ja helpottaa määräaikaisten työsuhteiden solmimista, hän kritisoi.

GEBHARD esittää aloitteessaan kahta konkreettista toimenpidettä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän torjumiseksi. Yksi tällainen toimi on perhevapaalta palaavan tehostettu irtisanomissuoja. Toinen on määräaikaisessa työsuhteessa ja raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän irtisanomissuojan tehostaminen. Ehdotukset ovat hänen mukaansa esimerkiksi tasa-arvovaltuutetun suosittelemia.

– Perhevapaa ei nollaa kenenkään ammattitaitoa eikä sen pitäisi olla kenenkään urakehityksen tiellä. Ei ole myöskään yhteiskunnan etu, jos työn ja perhe-elämän yhdistäminen koetaan hankalaksi, tai jos perheellistyvä joutuu riskeeraamaan urasuunnitelmansa.

Perhevapaalta palaavan irtisanomissuoja tarkoittaa sitä, että työntekijän irtisanomissuojaa jatkettaisiin kuusi kuukautta perhevapaalta palaamisen jälkeen. Tällä pyritään Gebhardin mukaan ehkäisemään tilanteita, joissa perhevapaalta palaava työntekijä joutuu heikompaan asemaan työpaikalla kuin ennen perhevapaalta jäämistä. Esimerkiksi jos perhevapaalta palaavan työtehtävät on kokonaan delegoitu muille, on riski irtisanomisiksi tulemiselle iso.

– Vaikka tasa-arvolaki kieltää irtisanomisen perhevapaan vuoksi, on raskaussyrjintään käytännössä hyvin vaikeaa puuttua ja siksi sitä ilmenee. Yli puolet työelämää koskevista tasa-arvovaltuutetun neuvontapalveluun tulevista puheluista ja kolmasosa kirjallisista yhteydenotoista liittyy raskaussyrjintään tai sen epäilyihin, Gebhard huomauttaa.

ALOITTEESSA kiinnitetään huomiota myös määräaikaisessa työsuhteessa olevien asemaan.

– Perhevapaan vuoksi irtisanominen on tasa-arvolaissa kielletty. Silti syrjintäepäilyjä ilmenee, ja erityisen haavoittuvassa asemassa ovat määräaikaisissa työsuhteissa olevat.

Gebhard painottaa, että pitäisi olla nimenomaan työnantajan vastuulla osoittaa, ettei syrjintää ole tapahtunut, jos raskaana olevan määräaikaista työsuhdetta ei jatketa ja toinen henkilö palkataan tekemään täysin samoja tehtäviä. Kyse on siis todistustaakan määräytymisestä.