Vanhanen kuvasi kyseessä olevan poikkeuksellisen suuri lisäbudjetti. Kyse on koronatilanteen hoitamisesta.

Kaikkiaan menot kasvavat kolmannen lisätalousarvion myötä 2 172 miljoonalla eurolla. Tulot pienenevät etenkin tulo- ja varallisuusveron puolella 185 miljoonalla eurolla, joten tasapaino on 2 357 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Tämän lisäbudjetin jälkeen n ettolainanotto tänä vuonna tulisi olemaan noin 14,4 miljardia euroa.

Vanhasen mukaan noin puolet suuresta lisäbudjetista aiheutuu kehyksen ulkopuolisista menoista. Niihin ehdotetaan 950 miljoonan euron lisäystä.

Lisäksi kehyksiin kuuluu Vanhasen mukaan pandemiasta epäsuorasti johtuvia mutta välttämättöminä pidettyihin menoihin varautumista. Niihin oli varattu tälle vuodelle 500 miljoonaa euroa syksyn arvion mukaan. Tämä ei kuitenkaan riitä.

– Nyt on päädytty siihen, että varaus nousee 1 850 miljoonaan euroon. Tämä on pitkälti yritysten ja elinkeinoelämän tukemista sekä eri väestöryhmille aiheutuvien haittojen lievittämistä.

Jos rahaa kuitenkin tarvittaisiin vähemmän, hallitus on tehnyt erillisen päätöksen siitä, ettei kehysvarausta voida käyttää muihin menoihin. Tässä lisätalousarvioesityksessä käytetään varauksesta reilut 1,1 miljardia euroa.

Vanhanen kertoi, että tällä lisätalousarviolla otetaan EU:n elpymisvälineestä käyttöön ensimmäinen osa. Se voi olla korkeintaan 13 % Suomen laskennallisesta osuudesta.

EU:n elpymisvälinevarat kiertävät budjettien kautta ja näin Suomessakin tulevat normaaliksi osaksi budjettia. Ensimmäinen osa elepymisvälinettä on vajaa 250 miljoonaa euroa.

– Sitten tässä on merkittävä määrä elinkeinopolitiikkaa ja investointeja sekä niihin liittyviä menoja ja suoraan koronasta johtuvia menotarpeita. Lisäksi on hieman yli 100 miljoonan euron lapsille ja nuorille aiheutuneiden haittojen lievitykseen tarkoitetut määrärahat, Vanhanen kuvasi.

Lasten ja nuorten 100 miljoonasta koronavirusten vaikutusten tasoittamista aiotaan rahoittaa koulutuksessa ja myös muun muassa poliisi saa rahaa ennaltaehkäisevään toimintaan.

Suomen kestävän kasvun ohjelman eli EU:n elpymispaketin Suomen osuus käynnistyy siis nyt. Lisäbudjetilla annetaan valtuudet tai määrärahat 237 miljoonan euron hankkeisiin, jotka lähtevät hakuun.

Koronaviruksesta johtuvista suorista menoista merkittävin on yli 230 miljoonan euron rahoitus koronarokotuksiin.

Yritysten kustannustuen neljäs hakukierros saa myös rahoitusta.