Mikäli parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva terveydenhuoltolain muutosesitys hyväksytään, ajokorttilausuntojen kirjoittaminen siirtyy vuoden alusta julkisesta perusterveydenhuollosta yksityiseen terveydenhuoltoon.

Julkisen erikoissairaanhoidon piirissä ajokorttilausuntoja ja niitä edeltäviä ajoterveyden arviointeja saa tehdä jatkossakin. Koska seurantavastuu on nykyisin perusterveydenhuollossa, pääosa potilaista siirtyisi lakimuutoksen takia yksityiselle.

Lakimuutos lopettaisi ajokorttitarkastukset muun muassa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Muistikeskuksesta, jossa ikäihmisten muistia tutkitaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä.

– Kun Tyksin neurologi menee täältä Muistikeskukseen, perusterveydenhuollon sisälle, hänkään ei saa siellä enää kirjoittaa ajokorttilausuntoja, vaikka hän saisi kirjoittaa niitä täällä erikoissairaanhoidossa. En ymmärrä ollenkaan tätä terveydenhuoltolain pykälää, että mikä perusidea tässä on alunperin ollut.

HALLITUS on arvioinut lakimuutoksen vaikuttavan erityisesti ikäihmisiin. Ajokorttilain mukaan tavallisen henkilöauton ajokortin uudistamishakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto, jos hakija on täyttänyt 70 vuotta. Lähes 600 000:lla 70 vuotta täyttäneellä suomalaisella oli ajokortti viime vuoden lopulla.

Huuskonen huomauttaa, että yksi sote-uudistuksen johtoajatuksista oli lisätä integraatiota, yhteistyötä erikoisairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Ajoterveysarvioinnin kohdalla yhteistyötä ollaan Huuskosen mukaan nyt romuttamassa.

Kymmenen vuotta sitten perustettu Tyksin ajopoli on Suomen ensimmäinen ajokyvyn arviointiin keskittynyt erikoisairaanhoidon keskus. Sittemmin keskuksia on tullut myös Ouluun, Kuopioon ja Helsinkiin. Potilastyön lisäksi keskuksen tehtäviin kuuluu muun muassa lääkäreiden kouluttaminen.

– Perustehtävämme on myös liikennelääketieteen kehittäminen, että liikenneturvallisuus voisi parantua. Emme kaipaa lainsäädäntöä, joka vie tältä maton alta, Huuskonen sanoo.

AJOPOLI on osa erikoissairaanhoitoa, joten se jää ajokorttitarkastuksia koskevan lakimuutoksen ulkopuolelle.

Huuskonen katsoo, että lakimuutos saattaisi huonontaa viime vuosina hyvään suuntaan kehittynyttä liikenneturvallisuutta.

– Onnettomuustutkintakeskuskin (Otkes) on sanonut, että lääkäreiden osaamisen parantumisella on ollut vaikutusta. Onnettomuuksissa kuolleiden määrä on pysynyt kaksi vuotta alle kahdessa sadassa. Sydänkohtauksia ei kukaan pysty ennakoimaan, mutta Otkesin mukaan erittäin raihnaiset vanhukset käytännössä puuttuvat onnettomuuksista. Heidät on poimittu liikenteestä pois.

Jos tarkastukset siirtyvät pääsääntöisesti yksityiseen terveydenhuoltoon, ongelmaksi muodostuu muun muassa tiedonkulku. Potilaalla on oikeus kieltää yksityislääkäriltä pääsy Kantaan tai tieto julkisesta terveydenhuollosta voi muusta syystä jäädä välittymättä, jolloin sairaushistoria jää ajokorttitodistusta kirjoitettaessa epäselväksi.

– Jos lääkäri ei saa kaikkia tietoja, hän voi herkästi kirjoittaa viisi vuotta ajokortin jatkoa. Siinä ajassa voi jo ehtiä tapahtua esimerkiksi dementoitumista tai tulla muita sairauksia. Yksityislääkäri ei ota kantaa hoitoon tai tarpeeseen tehdä diagnostiikkaa, joka taas on aina osa julkisen puolen käyntiä. Näillä käynneillä oma lääkäri on tehnyt tarvittavia lausuntoja muun muassa ajokorttia varten.

– Riskinä on, että meillä on kohta liikenteessä ihmisiä, jotka ajavat toisten päälle tai kaistaa väärään suuntaan. Menetämme hyvää liikenneturvallisuuskehitystä.

HUUSKONEN puhuu oiretiedostamattomuudesta, siitä, ettei ihminen kykene itse luotettavasti arvioimaan omaa ajokuntoaan. Muistisairaudessa tilanne on tyypillinen.

– Jos tällainen ihminen saa ajoluvan, hänhän on vaarassa itse ja vaarantaa muutkin. Ajopolilla on kokemusta tilanteista, joissa ajokieltoa ei ole noudatettu ja on aiheutettu onnettomuus.

– Aika usein käy niin, että he ovat käyneet hakemassa ajolupansa yksityiseltä ja sitten kotisairaanhoidossa tai muualta herää huoli ja muistia ryhdytään selvittämään. Sitten meille voi tulla yhteydenotto, että henkilöllä on voimassaoleva ajokortti ja pyydetään arviota.

Huuskonen vertaa terveydenhuoltolain muutosta Sipilän hallituksen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) uudistamaan taksilakiin, jota pidetään yleisesti epäonnistuneena.

– Tuleeko tästä nyt Juuson laki, pilataan toimivat systeemit ja saadaan tilalle liikenneonnettomuuksia tai hoitamattomia potilaita? Kalliimpia lausuntoja ja palveluntuottajia, joiden intressi on tuottaa edullisia lausuntoja ilman kriittisyyttä?

Lainvalmistelua on johtanut sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.).

TIETOJA ajokorttilupien vuosittaisesta määrästä tai siitä missä niitä kirjoitetaan, on vaikea saada. Hallituksen lakiesityksessä tukeudutaan liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastoihin. Traficomin järjestelmään kirjattiin viime vuonna noin 200 000 lääkärinlausuntoa, mutta tilastoista ei selviä millainen osuus lausunnoista on kirjoitettu julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi arvioita lakiesityksen lausuntokierroksella hyvinvointialueilta. Lopputulemana oli käsitys, jonka mukaan noin puolet vuosittaisista ajokorttilausunnoista, eli noin 100 000 lausuntoa, annettaisiin julkisessa terveydenhuollossa. Näistä noin 90 prosenttia perusterveydenhuollossa ja loput erikoissairaanhoidossa.

Huuskosen kertoo toivoneensa jo vuosien ajan parempaa tilastointia.

– Traficom ei tiedä, mistä lausunnot on saatu ja kuinka perehtyneet lääkärit niitä ovat kirjoittaneet. Tulee sellainen olo, ettei tämä voi Suomessa olla näin huonoa.

HALLITUS on perustellut terveydenhuoltolain 22 pykälän muuttamista muun muassa lääkäri- ja hoitajapulalla. Kun ajokorttitarkastukset siirtyvät yksityiselle, työvoimaa on ajateltu vapautuvan muuhun perusterveydenhuoltoon. Tavoitteen kannalta on hieman ristiriitaista, että samalla hallitus säästää hyvinvointialueilta lakimuutokseen vedoten 3,2 miljoonaa euroa vuodessa. Rahaa ei siis vapaudu muuhun terveydenhuoltoon, vaan sitä otetaan pois. Hyvinvointialueiden henkilöstöä vähennetään loppujen lopuksi.

Myös säästöarvio perustuu puutteelliseen tilastotietoon. Vuositasolla säästyvä 3,2 miljoonaa euroa muodostuu, kun huomioidaan tarkastusten hyvinvointialueille aiheuttamat vuosikustannukset, arvioilta 10,4 miljoonaa euroa ja asiakasmaksujen alueille tuottama 7,2 miljoonaa euroa, ja vähennetään jälkimmäinen ensiksi mainitusta.

Huuskonen pitää terveydenhuoltolain pykäläuudistusta suorana säästölakina.

– Minulla on sellainen käsitys, että tässä haetaan taas uutta perustetta, että voitaisiin taas maksaa hiukan vähemmän hyvinvointialueille. Eikö erikoissairaanhoidon arvioihin pitäisi saada rahoitusta jopa enemmän, jotta ajopolit voivat tukea kaikkia hyvinvointialueita?

Hallituksen säästötavoite perustuu Huuskosen mukaan liian yksinkertaiseen ajatteluun. Ajoterveysvelvoite ei katoa, ei myöskään ilmoitusvelvollisuus.

– Tässä on monta monessa mikä maksaa. Ihmisen henki maksaa. Liikenteessä voi myös vammauttaa tai vammautua itse sellaiseen kuntoon, ettei pääse enää työelämään. Sekin maksaa. Kaikki tämä voi aiheutua siitä, ettei liikenteeseen olisi pitänyt mennä, kun siihen ei ollut riittävää ajoterveyttä.

MYÖS SDP:n lääkäritaustainen kansanedustaja Aki Lindén on huolissaan uudistuksen vaikutuksista.

– Ajokorttitodistus ei ole vain lappu, joka tehdään rutiinin takia, vaan taustalla on ajoterveys ja ikääntyvien ihmisten lisääntynyt ajaminen. Ei se ole mikään tuosta noin vain yksityissektorille heitettävä asia, Lindén sanoo.

– Uhkana on, että tätä ajatellaan nyt niin, että sinne vaan mistä halvemmalla saadaan ja tehdään tarkastus viidessä minuutissa.

Lindén ymmärtää, että ajokorttitodistusten kirjoittamien myös kuormittaa julkista terveydenhuoltoa. Hallituksen ajamaa täyskieltoa hän ei silti kannata.

Lakimuutos uhkaisi kriisiyttää myös syrjäseuduilla asuvien ihmisten palvelut. Keskustan ilomantsilainen kansanedustaja Hannu Hoskonen huomautti eduskunnan lähetekeskustelussa, ettei Suomen itärajalta löydä helposti yksityisiä terveysasemia.

– Se on aivan sama kuin se, että minä menisin ostamaan kumikenkiä ja Pohjois-Karjalassa olisi vain yksi kauppa, mistä minä ne kengät saan – kyllä se kauppias osaa sen hinnan laittaa mieleisekseen, Hoskonen sanoi.

YHDENVERTAISUUTEEN joudutaan luultavasti ottamaan kantaa lakiesityksen perustuslaillisuutta arvioitaessa. Hallituspuolue KD:n Päivi Räsänen olisi valmis muuttamaan esitystä.

– Varsinkin pitkien etäisyyksien päässä yksityisestä lääkäritoiminnasta tulisi olla jatkossakin joustavuutta, mikäli mahdollista, hoitaa näitä ajokorttilausuntoja edelleen myös julkisessa terveydenhuollossa, Räsänen sanoi eduskunnan lähetekeskustelussa.

Lakiesitys ei kiellä hyvinvointialueita kirjoittamasta ajokorttilausuntoja, mutta lopettaa perusterveydenhuollossa tehtäviltä tarkastuksilta valtion tuen. Marja Huuskosen mukaan tästä seuraa käytännössä tarkastusten loppuminen. Julkinen puoli menettää lausuntopalkkiot mutta myös potilaita joiden terveyttä kannattaisi ajoissa arvioida.

– Hyvinvointialueet eivät voi tehdä muuta kuin nostaa kädet pystyyn ja odottaa mitä seuraavaksi.

HUUSKONEN sallisi perusterveydenhuollossa tehtävät ajokorttitarkastukset ainakin muistisairaille ja opiskelijoille ja alueille, joissa privaattipalvelut puuttuvat. Hän muistuttaa, että lääkäreistä 80 prosenttia on edelleen töissä julkisella puolella ja maakuntien erot tulee huomioida.

– Totesin omassa lausunnossani (ministeriön lausuntokierroksella), että olisiko aika todeta, että nyt ei ole tämän lain aika. Kohta on tulossa ajokorttidirektiivi pöydälle, koska edellinen (EU-) parlamentti oli sen jo hyvin pitkälle valmistellut. Se aiheuttaa taas lainsäädännöllisiä velvoitteita. Siinä kohdassa olisi näitäkin asioita voitu pohtia uudelleen.

Huuskonen parantaisi ajopolien lausuntojen painoarvoa suhteessa yksittäisten lääkäreiden arvioihin. Hän kysyy myös lakiuudistuksen vaikutusarvioiden perään.

– Onko kukaan pohtinut miten paljon tämä lisää poliisien työtä ja pelastusviranomaisten? Laki ei myöskään tue liikenneturvallisuusstrategiaa, eli nollavisiota, johon Suomi on EU-maana sitoutunut. Nyt korostuu vain lausunnon laatiminen, liikenneturvallisuudesta ei puhuta.

Huuskonen muistuttaa, että ajokorttiin liittyvien terveyden minimikriteerien tulee lain mukaan täyttyä koko ajoluvan voimassaolon ajan.

– Ajokorttitarkastuksessa tulee voida pohtia myös tulevia ajovuosia, ja ajokortin voimassa pitämiseksi pitää tehdä terveystekoja jo nuorena ja työikäisenä. Ammattikuljettajille terveys on erityisen tärkeä työkykykysymys. Ajokorttitarkastuksen laadulla on väliä.

Aki Lindén on kiinnittänyt huomiota myös pienituloisten eläkeläisten asemaan. Hän pitää mahdollisena, että yksityissektorille monopolin antava uudistus voi entisestään nostaa ajokorttilausuntojen hintoja.