– Näillä esityksillä ei maahanmuuton todellisia kipupisteitä ratkota, vaan lähinnä lisätään turhaa byrokratiaa, vaikeutetaan Suomelle välttämätöntä työperäistä maahanmuuttoa ja heikennetään Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten osaajien silmissä, kansanedustaja Eemeli Peltonen sanoo tiedotteessa.

Peltosen mukaan esitysten vaikutukset tulevat kääntymään Suomelle hyvin kielteisiksi.

– Tässä taloudellisessa tilanteessa Suomella ei ole varaa näyttäytyä osaajille epähoukuttelevan maana. Tuoreessa muistissahan meillä on yhä myös työperäiseen maahanmuuttoon kohdistuva kolmen kuukauden potkulaki, hän sanoo.

Spolander kertoo myös maahanmuuttajien työllistyneen viime vuosina aiempaa nopeammin maahantulon jälkeen. Spolanderin mukaan huoltosuhteen heikkeneminen olisi mahdollista pysäyttää, mikäli Suomeen tulisi työmarkkinoille 40 000 nettomaahanmuuttajaa vuosittain.

– Ministeri Purra tuntuu omaksuneen täysin VM:n kamreeriajattelun, mutta onko hän tästä asiasta kuitenkin eri mieltä oman ministeriönsä johtajan kanssa? Miksi hallitus jättää hyödyntämättä työperäisen maahanmuuton kautta saavutettavan julkisen talouden vahvistamisen? Onko Purralla niin kova hinku päästä saksimaan pienituloisen, työssäkäyvän palkansaajan toimeentuloa, kansanedustaja Saku Nikkanen ihmettelee tiedotteessa.

HALLINTOVALIOKUNNAN demarit arvostelevat erityisesti kansalaisuuslain muutosta, jossa kansalaisuuden saamiseksi edellytettyä asumisaikaa pidennetään viidestä kahdeksaan vuoteen.

– Kansalaisuuslain muuttaminen asumisaikaedellytystä pidentämällä on erikoinen veto kokoomusjohtoiselta hallitukselta. Voi kysyä, mikä on se ongelma, jota tässä ollaan korjaamassa? Suomen kansalaisuuden saaminen ei ole mikään automaatio tälläkään hetkellä, Eveliina Heinäluoma ihmettelee.

Asumisajan pidennys on saanut tyrmäyksen lausuntokierroksella, kansanedustajat muistuttavat. Heinäluoma nostaa esiin, että esimerkiksi Keskuskauppakamari näkee, että asumisajan pidentäminen on haitaksi onnistuneelle kotoutumiselle ja pitkäjänteiselle sitoutumiselle suomalaisille työmarkkinoille.

– Myös Helsingin yliopisto on suhtautunut muutokseen kriittisesti. Lausunnon mukaan yliopiston palveluksessa olevista 8400 työntekijästä jopa 1700 työntekijällä ei ole Suomen kansalaisuutta. Kyse on huippuosaajista, joiden pitäminen Suomen työvoimassa ja suomalaisten työnantajien palveluksessa on paitsi yliopistojen myös koko yhteiskunnan etu. Nyt hallituksen suunnitelmat uhkaavat heikentää näiden ihmisten kiinnittymistä Suomeen, Heinäluoma sanoo.

VALTIOVARAINMINISTERI Riikka Purra on hallintovaliokunnan demarien mielestä noussut leikkausten puolustamisen myötä hallituksen todelliseksi johtajaksi pääministeri Petteri Orpon (kok.) jäädessä taka-alalle.

– Maahanmuuttajien keppilakien myötä kokoomus vaikuttaa jäävän hallituksen äänettömäksi yhtiömieheksi, kun perussuomalaiset pääsevät kilpaa kehumaan, kuinka maahanmuuttoa sisäministerin johdolla kiristetään.

Hallintovaliokunnan demarit moittivat hallitusta haluttomuudesta puuttua maahanmuuton ja kotoutumisen aitoihin kipupisteisiin.

– Sen sijaan hallitus luo turhanpäiväisen temppuradan maassa jo oleskeleville. Samalla se kääntää katseensa pois muun muassa kotoutumisen kehittämistarpeista, kansanedustajat kuvaavat tiedotteessa.

– On täysin kestämätöntä, että maahanmuuttaja joutuu odottamaan kielikoulutukseen pääsyä yli puoli vuotta. Kielen oppiminen on kotoutumisen ja työllistymisen edellytys. Siksi hallitukselta tarvittaisiinkin panostuksia nimenomaan kielikoulutuksen tarjontaan. Kun kieli- ja muuta koulutusta on riittävästi tarjolla, voi kotoutujaltakin edellyttää enemmän opinnoissa edistymistä, mutta nyt hallitus keskittyy lähinnä kotoutumisen rahoituksen leikkaamiseen, Paula Werning sanoo.