Leikkausten takia Kelassa varustaudutaan nyt perustoimeentulotuen saajien määrä kasvuun.

Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen toteaa Demokraatille, ettei perustoimeentulotuelle siirtyvien määrän kasvua voida täsmällisesti arvioida.

Hän toteaa, että toimeentulotuessa huomioidaan tulot ja menot sekä sen lisäksi, onko ihmisillä säästöjä. On paljon henkilöitä, jotka saavat Kelalta kaikkia kolmea tai kahta etuutta eli työttömyysturvaa, asumistukea tai toimeentulotukea.

Työttömyysturvan muutokset astuvat voimaan huhtikuun alusta. Asumistuen leikkaukset taasen näkyvät pikku hiljaa vuositarkastuksen yhteydessä.

Perustoimeentulotuki on niin kutsuttu viimesijainen etuus eli siihen vaikuttavat tulojen ja menojen lisäksi myös sen saajan ja tämän perheen käytettävissä olevat varat. Niinpä esimerkiksi tileillä olevat säästöt on realisoitava eli muutettavissa heti rahaksi. Perustoimeentulotuelle siirtyvät ovat usein hyvin pienituloisia.

Perustoimeentulotukea myönnettäessä ei varoina kuitenkaan huomioida esimerkiksi hakijan tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa tai autoa, jos perheessä oleva auto on tarpeen työn vuoksi ja toimeentulon turvaamiseksi.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ julkaisi lokakuussa muistion, jossa on arvioitu hallituksen vuodelle 2024 esittämien sosiaaliturva- ja veromuutosten yhteisvaikutuksia kotitalouksien tuloihin. Hallituksen leikkauksia on tullut myös voimaan jo heti tämän vuoden alusta eivätkä leikkaukset lopu huhtikuussa voimaan tuleviin.

Ehdotettujen muutosten on kerrottu kasvattavan tuloeroja ja pienituloisuutta. Myös lasten pienituloisuusaste kasvaa.

Etuudensaajaryhmien tarkastelussa suhteellisesti suurimmat vaikutukset kohdistuisivat opiskelijoihin ja työttömiin ansioturvan saajiin. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa suurimmat vaikutukset kohdistuvat sosiaali- ja terveysministeriön mukaan 18-24-vuotiaisiin.

Kelan arvion mukaan 20-29-vuotiaiden pienituloisuusaste kasvaa muutosten seurauksena 1,5 prosenttiyksikköä.

STM:n mukaan todella huomattavia yli 10 prosentin tulonmenetyksiä kokeviin kotitalouksiin kuuluu vajaat 3 prosenttia väestöstä.

Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn laskelmien mukaan hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. SOSTE arvioi, että pienituloisten määrä kasvaisi tänä vuonna noin 40 000 henkilöllä, joista noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä.

TYÖTTÖMYYSTUKIEN lapsikorotukset ja 300 euron kuukausittainen suojaosa poistuvat huhtikuun alusta. Suojaosan poisto koskee myös asumistukea.

Kelan mukaan lapsikorotusten poisto koskee vuositasolla noin 100 000:ta henkilöä.

Suojaosan poisto vaikuttaa osa-aikatyötä tai keikkatyötä tekeviin työttömiin, jotka saavat työttömyystukea.

Signe Jauhiainen toteaa, että suojaosan poisto vaikuttaa euroina merkittävästi asumistuen saajiin.

– Asumistukea saavissa yhden vanhemman perheissä vanhempi on usein kokoaikaisesti töissä eli he eivät saa työttömyysturvaa. Tällaisissa tapauksissa asumistuki pienenee merkittävästi ja osalta se loppuu kokonaan. Tällä on merkittäviä vaikutuksia kotitalouden toimeentuloon.

Jatkossa Kela ei maksa toimeentulotukea asumismenoihin, jotka ylittävät kuntakohtaiset enimmäisrajat, jollei ylitykseen ole laissa mainittua erityistä perustetta.

– Hallitus ajaa tällä takaa sitä, että toimeentulotuen saajat etsisivät ja muuttaisivat asuntoihin, jotka olisivat rajan mukaisia, ellei erityistä perustetta ole, Jauhiainen toteaa.

Tällä hetkellä toimeentulotuen saajista 40 378 kotitaloudella vuokramenot on otettu huomioon kokonaisuudessaan, vaikka ne ylittävät kuntakohtaisen rajan. Osalla näistä voi olla laissa mainittu erityinen syy, jolloin vuokra korvataan jatkossakin, mutta muut joutuvat etsimään edullisempaa asuntoa.

– Kyllä siellä on iso joukko kotitalouksia ja toimeentulotuen saajia, jotka joutuvat uutta asuntoa etsimään, Jauhiainen vahvistaa.

Omistusasuntoon ei saa enää lainkaan yleistä asumistukea vuoden 2025 alkaen.

Hallituksen mukaan sen vuodelle 2024 esittämien sosiaaliturva- ja veromuutosten taustalla on tavoite vahvistaa julkista taloutta, purkaa työnteon kannustinloukkuja ja lisätä työllisyyttä. Muutosten arvioidaan vahvistavan työnteon kannustimia ja keskipitkän aikavälin rakenteellista työllisyyttä noin 60 000-65 000 työllisellä.