Pettyneet vihreiden, sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton edustajat jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen.

Yritysvastuudirektiivi edellyttäisi, että Euroopassa toimivien suuryritysten olisi selvitettävä toimitusketjunsa erilaiset ihmisoikeus- ja ympäristöriskit ja puututtava niihin.

Suomi katsoo nyt valiokunnan päätöksen mukaan, että se voi pidättäytyä äänestämästä neuvottelutuloksesta osana isompaa joukkoa. Käytännössä äänestämisestä pidättäytyminen tarkoittaisi yritysvastuudirektiivin vastustamista.

HALLITUS on perustelee valmiuttaan äänestää tyhjää erityisesti kriittisellä suhtautumisellaan direktiiviin sisältyvän ryhmäkanneoikeuden ja todisteiden esittämisvelvollisuuden laajentamisella. Suuren valiokunnan mukaan näitä elementtejä tuotiin ehdotukseen neuvotteluiden loppuvaiheissa ilman, että säännösten sisällöstä olisi kunnolla EU:n neuvostossa keskusteltu.

Ryhmäkanneoikeuden laajentamisen myötä muun muassa kansalaisjärjestöt voisivat edustaa ihmisoikeusloukkausten uhreja oikeudessa omissa nimissään. Esimerkiksi yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva yhdistys Finnwatch näkee, että myös todisteiden esittämisvelvollisuuden laajentaminen olisi välttämätöntä, jotta uhrien kanteet voisivat menestyä tuomioistuimissa.

SUUREN valiokunnan toinen varapuheenjohtaja Maria Guzenina (sd.) ei niele hallituksen kantoja.

– Kyse on pitkään valmistellusta ja neuvotellusta kokonaisuudesta, johon Suomi on saanut sisällytettyä meille todella tärkeitä isoja kysymyksiä, jotka olisivat toteutuessaan toimineet myös meidän oman yrityskentän kilpailukyvyn näkökulmasta. Etenkin suuret yritykset saisivat selkeää kilpailuetua direktiivin voimaantulosta, koska Euroopan laajuisesti yritys- ja yhteiskuntavastuu ei paikoin toteudu kuin hyvin auttavasti. Siinä mielessä direktiivi tasoittaisi tilannetta.

Guzenina näkee, että hallitus sivuuttaa kannallaan vastuullisten suomalaisten yritysten pitkäaikaisen tavoitteen.

– Suomi on neuvotellut myöskin sen mukaisesti, että yrityskenttämme kilpailukyky pidettäisiin tulevaisuudessa hyvänä. Tässäkin on haluttu, että Euroopassa pelataan samoilla pelisäännöillä.

– Se olisi myös kuluttajaetiikan kannalta erittäin hyvä ja se olisi ulottunut myös ketjujen kautta kolmansiin maihin Euroopan ulkopuolelle, Guzenina toteaa yritysvastuudirektiivistä.

Kansanedustaja muistuttaa, että direktiivillä pystyttäisiin estämään lapsityövoiman käyttöä ja luonnon ja ilmaston saastuttamista.

– Nämä ovat tämän ajan isoja kysymyksiä, jotka pitää saada hoidettua kuntoon. Esimerkiksi lapsityövoiman käytön osalta tämä olisi velvoittanut eurooppalaiset yritykset seuraamaan ketjuja vaikkapa Intiaan ja Pakistaniin saakka.

GUZENINA pitää myös isona maakuvatappiona Suomelle, j0s se on torppaamassa yritysvastuudirektiiviä.

Hän sanoo, että Suomea on pidetty vakaana ja johdonmukaisen linjan toimijana kansainvälisissä kysymyksissä. Nyt hallitus kuitenkin tekee 180 asteen käännöksen ja Guzenina mielestä heppoisin perustein.

– Itse näkisin tämän myös poliittisen pääoman tappiona. Esimerkiksi monet pienet maat ovat ottaneet meiltä oman askelmerkkinsä. Nyt kun Suomi pidättäytyy äänestämästä, tämä voi olla sellainen kysymys jollekin toiselle pienelle maalle, että he ajattelevat, että kun kerran Suomi niin hekin sitten.