Lakoilla liitot vastustavat Petteri Orpon (kok.) hallituksen työntekijöihin kohdistamia leikkauksia ja heikennyksiä. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto muistuttaa, että leikkausten vaikutukset näkyvät jo karulla tavalla työntekijöiden arjessa.

– Päivittäin luemme lehdistä, miten tavalliset työtätekevät ihmiset joutuvat muuttamaan kodeistaan, kun leikkausten vaikutukset iskevät. Tämä on kohtuutonta ja väärin. Kenenkään ei pitäisi joutua pakkomuuttamaan kodistaan holtittomien leikkausten takia, Aalto sanoo tiedotteessa.

– Teollisuusliiton puolesta kiitän niitä 7000 työntekijää, jotka ovat jo kolmatta viikkoa lakossa. Te olette lakossa kaikkien suomalaisten työntekijöiden, paremman työelämän ja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Lakot toteutetaan 1.-7.4. Liittojen mukaan lakon aikana huolehditaan hätä- ja suojelutyöstä, ja muista työpaikan toiminnan turvaamiseen liittyvistä välttämättömistä toimenpiteistä. Teollisuusliitto muistuttaa myös olevansa valmis yhteistyöhön kriittisten viranomaistoimintojen ja huoltovarmuuden varmistamiseksi työnseisauksen aikana.

AMMMATTILIITTOJA hiertää muun muassa hallituksen aikeet romuttaa säälliset työehdot antamalla järjestäytymättömille yrityksille rajoittamattomat paikallisen sopimisen mahdollisuudet ohi yleissitovien työehtosopimusten.

– Koska hallituksen puolelta ei ole tullut minkäänlaista vastaantuloa paikallisen sopimisen ja työrauhalainsäädännön suhteen, Rakennusliitto ei nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin olla mukana yhteisessä rintamassa, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen kiteyttää tiedotteessa.

Teollisuusliitto peräänkuuluttaa edelleen vastaantuloa maan hallitukselta ja toivoo neuvotteluja. Liiton mukaan SAK:n esittämät kompromissiehdotukset ovat yhteensovitettavissa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa erityisesti paikalliseen sopimiseen liittyen. Aalto vaatii muutoksia ”työmarkkinoiden taksiuudistukseksi” kutsumaansa paikallisen sopimisen kokonaisuuteen.

– Mikäli paikallisen sopimisen uudistus toteutetaan esitetyssä muodossa, vähimmäistyöehtojen suoja rapistuu. Heikkoja paikallisia sopimuksia on mahdollista käyttää palkan leikkaamiseen ja työajan pidentämiseen. Ja kun yksi yritys tekee näin, muilla on houkutus toimia samoin, Aalto sanoo.

– Luottamusmiehen asema on suojattava, yleissitovuutta on vahvistettava ja paikallisten sopimusten valvontaan on luotava uskottavat keinot, Aalto luettelee keinoja paikallisen sopimisen kokonaisuuden korjaamiseksi.

SÄHKÖLIITON puheenjohtaja Sauli Väntti kiinnittää huomiota myös työministeri Arto Satosen viime viikon ”peliliikkeeseen” valtuuttaa STTK:laisen Tehy ry:n ja akavalaisen OAJ ry:n puheenjohtajat tunnustelemaan vientivetoisen palkkamallin mahdollisuuksia.

– Se oli pelkkä taktinen veto, jolla halutaan luoda vastakkainasettelua julkista ja yksityistä sektoria edustavien ammattiliittojen välille ja saada työntekijäkeskusjärjestötkin eripuraisiksi. Esimerkiksi Sähköliittoa erityisesti hiertävä paikallisen sopimisen laajentaminen ei kosketa lainkaan julkista sektoria, Väntti muistuttaa.

Sähköliitto nostaa esiin, että esimerkiksi sen pääsopimusaloilla työskentelevistä sähköliittolaisista merkittävä osa on pienten järjestäytymättömien yritysten palveluksessa, sähköistys- ja sähköasennusalalla jopa neljännes.

– Vielä nykyisellään niissäkin säälliset työehdot takaa yleissitova, järjestäytyneiden työnantajien solmima alan työehtosopimus. Jos järjestäytymättömillä yrityksillä on jatkossa rajattomat mahdollisuudet sopia työehdoista paikallisesti ohi työehtosopimusten, työntekijöille on luvassa pelkkää venymistä, tiedotteessa kuvataan.

Liitto huomauttaa, että energia-ICT-verkostoalalla sähköverkkojen rakentaminen painottuu lyhyehköön kesäaikaan, ja töitä tekevät alihankkijat ja niiden alihankkijoina toimivat järjestäytymättömät pienet yritykset.

– Paikallisen sopimisen laajentuessa järjestäytymättömät yritykset voisivat helposti painostaa työntekijänsä heille epäedullisiin sopimuksiin ja vaatia mieleisensä joustot esimerkiksi työaikoihin ja vuosilomiin.