Helsingin Sanomat uutisoi eilen, että hallitus aikoo esittää rikoslakiin muutosta, jonka seurauksena esimerkiksi holokaustin kiistämisestä tuomittava enimmäisrangaistus lievenisi.

Nykyisin kansanryhmää vastaan kiihottamisesta, jollaiseksi holokaustin kiistäminen on tulkittavissa, voidaan tuomita enintään kaksi vuotta vankeutta.

Hallitus ehdottaa rikoslakiin uutta rangaistussäännöstä vakavan kansainvälisen rikoksen kieltämisestä. Lakiluonnoksen mukaan rangaistus voisi olla enintään vuosi vankeutta.

Tiedonanto oli vastaus hallituksen ympärillä pyörineeseen rasismikeskusteluun. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion mielestä hallitus antaa lakiluonnoksessa ristiriitaisen viestin suhtautumisesta rasismin torjuntaan.

– Yhdenvertaisuustiedonannossaan hallitus sitoutuu rasismin torjuntaan, mutta ehdottaa tässä lakiluonnoksessa vakavan kansainvälisen rikoksen kieltämisestä alempaa enimmäisrangaistusta kuin mitä siihen nykyisin sovelletaan. Vaikuttaa siltä, että hallitus haluaa vähätellä holokaustin kieltämistä, Nuotio ripitti Helsingin Sanomissa.

DEMOKRAATTI tiedusteli oikeusministeri Leena Mereltä (ps.), miten kävi niin, että rangaistus holokaustin kiistämisestä olisikin lievenemässä.

Meri aloittaa toteamalla, että haaste on se, että Suomi on ollut jo vuosia EU:n rikkomismenettelyssä. Komissio käynnisti 2021 Suomea vastaan rikkomusmenettelyn, koska joukkotuhonnan ja muiden ihmisyyttä vastaan kohdistuvien rikosten vähättely on maassamme puutteellisesti kriminalisoitu.

– Mehän olemme vastanneet siihen aluksi, että Suomessa muun muassa holokaustin kiistäminen on riittävän kattavasti kriminalisoitu osana kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Mutta komissiohan on jatkanut tätä ja tuonut esiin, että tämä ei ole Suomessa riittävän yksiselitteistä. Yhdenvertaisuustiedonannossa todettiin, että kriminalisoidaan asia erikseen.

Meri toteaa, että hänen käsityksensä on, että Suomessa ei ole koskaan erillisenä tekona tuomittu holokaustin kiistämistä, vaan se on ollut osana muita tekoja eli asiasta ei ole ennakkopäätöstä eikä vakiintunutta rangaistuskäytäntöä.

– Valmistelussa ei noussut mitenkään erityisesti esiin missään keskusteluissa, että olisi tarkoitus vaikuttaa rangaistukseen suuntaan tai toiseen, Leena Meri toteaa.

Meri sanoo, että kiihottamisessa kansanryhmää vastaan rangaistushaitari on suurempi, koska se sisältää vakavuudeltaan paljon erilaisia tekoja, joihin on saattanut sisältyä yhtenä osana holokaustin kiistäminen.

– On panettelua, solvausta ja monenlaista kiihottamista kansanryhmää vastaan, Meri jatkaa ja viittaa siis siihen, että erilllissäännöksessä kyse olisi nimenomaan holokaustin ja muiden vakavien kansainvälisten rikosten kiistämisestä erikseen.

HS:n mukaan Suomessa korkein oikeus ei ole antanut ratkaisua, jossa olisi ollut kyse holokaustin tai muiden vakavien kansainvälisten rikosten kiistämisen rikosoikeudellisesta arvioinnista.

LAINSÄÄDÄNTÖNEUVOS Jussi Matikkala sanoi Helsingin Sanomille, että tuoreessa lakiluonnoksessa on otettu huomioon puitepäätöksen vaatimus, jonka mukaan enimmäisrangaistus holokaustin kiistämisestä on oltava 1-3 vuotta.

Puitepäätöksellä tarkoitetaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden vuonna 2008 hyväksymää päätöstä rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi.

– Olemme lakiluonnoksessa lähteneet siitä, mitä puitepäätös vähimmillään edellyttää, koska kysymys on rikoslain erillissäännöksestä, lainsäädäntöneuvos Jussi Matikkala sanoi.

Meri lisää Demokraatille, että virkavalmistelussa asia on arvioitu näin eikä se herättänyt mitään erityistä keskustelua valmisteluvaiheessa.

– Tämähän on hyvin haastavaa lainsäädäntöä tasapainoilla sen sananvapauden kanssa ja sitten se, että tämä tulisi riittävästi kriminalisoitua – mutta myös niin, että voi tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti myös keskustella historiallisista tapahtumista niin, että se ei ole rangaistavaa, Meri sanoo.

MERI painottaa, että nyt on vasta hallituksen lakiluonnoksen lausuntoaika käynnissä.

– Ei tässä nyt kannata kenenkään pelihousujansa repiä. Tämä on nyt ollut valmistelussa ja tällaista pykäläkokonaisuutta ehdotetaan ja nyt saa lausua siitä. Sehän tässä on pointti. Aika erikoisena pidin joitain kommentteja jostain vähättelystä, hän sanoo Nuotion kritiikkiin viitaten.

– Ei minulla ole tähän suuntaan eikä toiseen vahvaa mielipidettä. Katsotaan lausuntopalaute, mitä siellä yleisesti ollaan mieltä.

Nuotiolle Meri lähettää myös terveisiä, että salaliittoteorioita ei kannata etsiä.

Kun Merelle muistuttaa holokaustin kiistämisen vakavuudesta ja kysyy eikö korkeampi enimmäisrangaistus voisi tulla kyseeseen, hän sanoo yhä, että katsotaan lausunnot, onko enimmäisrangaistusta syytä pidentää.

– Mutta ei ainakaan virkavalmistelussa tullut millään lailla esille, että olisi tuotu meidän huomioitavaksemme, että huomaattehan nyt…Ei tässä nyt olla tarkoitus millään lailla muuttaa mitään erityistä käytäntöä, jos nyt katsotaan, että sellainen on muodostunut semminkin, kuin Korkein oikeus ei ole ottanut kantaa.

Meri pyytää kysymään lainsäädäntöneuvos Matikkalalta muun muassa siitä, mikä virkamiesten ajatus on ollut siinä, että enimmäisrangaistukseksi on valittu yksi vuosi.

HELSINGIN Sanomat kertoi, että Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessorin Tatu Hyttisen mukaan tuomioistuimet ovat kymmenen viime vuoden aikana tuominneet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan rangaistukseksi keskimäärin 40-50 päiväsakkoa yksittäisestä teosta.

Leena Meri tuntuu ajattelevan, että tuomittu rangaistus saattaisi pysyä holokaustin kiistämisessäkin yhtä suurena, vaikka enimmäisrangaistuksen määrä pienenisi vuodella. Hän pyytää kysymään tähänkin arvioita Matikkalalta, jolla on pitkä kokemus sananvapauteen liittyvästä lainsäädännöstä.

Millaisen kuvan luo hallituksen suhtautumisesta näihin asioihin ja rasismiin, jos maksimirangaistus vähenisi kahdesta (vuodesta) yhteen?

– Se on nyt ihan siitä kiinni, että ollaanko oikeasti sitä mieltä, että se laskisi. Niin kuin sanoin, en ole ihan täysin varma, mikä on se vakiintunut rangaistuskäytäntö ja eikö se mahtuisi tähän. Ei tässä ole tarkoitus ollut antaa mitään vähättelevää viestiä, vaan erilliskriminalisoida tämä. Mutta voi olla, että joillain on myös tarkoitushakuisesti tarve nyt esittää tätä asiaa näin, että väärin sammutettu. Ei tässä ole mitään piiloagendoja eikä minkäänlaisia agendoja, Meri vastaa.

– Meillä on virkakoneisto parhaansa yrittänyt tehdä tätä haastavaa lainsäädäntöä palana, erillisratkaisuna. Ei minulla ole mitään syytä ajatella, että meidän virkamiehet tarkoituksellisesti haluaisivat ohjata jotain vähättelemällä.

Sinä et ole antanut mitään poliittista ohjausta, että nyt lasketaan se vuoteen?

– En ole käskenyt. En ole sanonut mitään, että tähän pitää ehdottomasti nyt saada lievemmät rangaistukset. Ei tämmöistä keskustelua ole edes käyty.

Meri sanoo, että hän ei ole valmistelussa kiinnittänyt huomiota siihen, että yhden vuoden enimmäisrangaistus voisi mahdollisesti johtaa siihen, että keskimääräiset toteutuneet 40-50 päiväsakon rangaistukset laskisivat.

Rangaistuksen enimmäisaika ei siis olisi noussut valmistelussa erityiseksi kysymykseksi.

– Enemmän siinä, kun totta kai hallituspuolueet käydään yhdessä läpi se, että onko nyt hyvää lainsäädäntöä. Sehän on ihan normaalia, että se käydään myös poliittisella tasolla kaikki. Hallituksen esityshän on kuitattu, eiväthän virkamiehet lähetä yksin esityksiä eduskuntaan. Totta kai se on poliittisella tasolla käyty läpi. Rangaistuskäytäntö ei noussut minkäänlaiseksi keskustelun aiheeksi.

Meri sanoo toisaalta myös, että kysymyksenasettelu siitä, ovatko poliitikot mukana lainvalmistelussa, on hänestä vähän erikoinen. Hän antaa ymmärtää, että totta kai ministeri henkilökuntansa kanssa on myös asiassa mukana.

LAINSÄÄDÄNTÖNEUVOS Jussi Matikkala toteaa Demokraatille, että mikäli holokaustin kiistäminen erotetaan ehdotetulla tavalla omaksi tunnusmerkistökseen ja siinä on oma asteikkonsa, soveltamislinjat selviävät jatkossa rantaistuskäytännön myötä.

– Jos kiihottamisrikoksesta on tuomittu 40-50 päiväsakon rangaistuksia, tämä koskee kaikkia nykyisen kiihottamisrikoksen piiriin kuuluvia tekoja. Emme kuitenkaan voi sillä tiedolla arvioida sitä, mikä on yhden sen alaan kuuluneen tekotyypin eli holokaustin kiistämisen keskimääräinen rangaistus uudessa tilanteessa, jossa tuosta teosta olisi säädetty erillinen rikostunnusmerkistö ja -asteikko. Kun uusi rangaistusasteikko olisi sakkoa korkeintaan 1 vuotta, on mahdollista, että siitä tuomittava keskirangaistus olisi alle tuon 40-50 päiväsakkoa, esimerkiksi 30-40 päiväsakkoa. Mutta kun verrataan eri suureita ja tapausmäärät ovat pieniä, tämä on hyvin spekulatiivista ja sen merkitystä on vaikea yksiselitteisesti arvioida.

Matikkala muistuttaa, että myös kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevasta lainsäädännöstä on tehty tuoreeltaan selvitys. Asian valmistelua jatketaan oikeusministeriön johdolla ja mahdollisista lainsäädännön muutoksista linjataan yhdessä hallituspuolueiden kesken.

Vakavan kansainvälisen rikoksen kieltämisen sanktiointi irrotettiin EU:n rikkomusmenettelyn pohjalta omaksi kokonaisuudekseen.

– Puitepäätöksessä on edellytetty sitä, että enimmäisrangaistus on ainakin tasoa 1-3 vuotta. Tällaisissa EU:n rangaistussäännöksissä on aika tyypillistä, että meillä asteikot valikoituvat aika maltillisesti.

KYSYTTÄESSÄ poliittisesta ohjauksesta siinä, että holokaustin kiistämisestä tuomittavaa enimmäisrangaistusta madallettaisiin, Matikkala aloittaa toteamalla, että ”poliittista ohjausta on aina tietenkin, kun lainsäädäntöasioista on kysymys.”

– Tietysti, kun tämä rikkomusmenettely on ollut käynnissä, sehän on ollut hyvinkin poliittinen sitten ikään kuin koko matkan ajan. Mutta sinänsä tämä, että me olemme valmistelleet puitepäätöksen mukaisen sääntelyn ja siihen rangaistusasteikon, se rangaistusasteikko ei ole ollut mikään erityisteema eikä minkään erityisen poliittisen vaikuttamisen kohteena.

Voiko sanoa, että on virkamiesten alkuperäinen idea, että enimmäisrangaistus olisi vuosi?

– Virkamiehet ovat sitä valmistelleet ja se on ihan hyvässä yhteisymmärryksessä tietysti…eihän se pelkästään virkamiesten kanta ole, mutta se ei ole noussut miksikään erityiskysymykseksi tässä, Matikkala vastaa.

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuja holokaustin kiistämisestä rikosasiana ei Matikkalan tietojen mukaan ole, mutta hallituksen esitysluonnoksesta (s. 16-18) ilmenevin tavoin tätä koskevia syyteasioita on ollut esillä oikeuskäytännössä.

OIKEUSMINISTERIÖN tilaamassa tuoreessa tänään julkaistussa selvityksessä arvioidaan EU:n rasismipuitepäätöksen edellyttämiä muutoksia rikoslakiin.

Kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevan säännöksen selkeyttäminen olisi selvityshenkilön, rikosoikeuden professori Sakari Melanderin, selvityksen mukaan perusteltua.

Melander on esittänyt ehdotuksensa soveltaen niissä kiihottamisrikoksen nykyistä rangaistusasteikkoa.

Matikkala muistuttaa, että mikäli henkilö tekisi jatkossa holokaustin kiistäessään sellaisen teon, joka täyttäisi myös kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriteerit, hän saisi tuomion jälkimmäisestä, jolloin ensimmäisrangaistus olisi ainakin nykylain mukaan kaksi vuotta.

Matikkala lisää, että toki kummankin esityksen jatkovalmisteluissa voidaan esittää muita asteikkoja, siis esimerkiksi nostaa holokaustin kiistämisen asteikkoa. Puitepäätöksen määräyksiä ei kuitenkaan voida alittaa puitepäätöksen alaan kuuluvissa rikoksissa.

MELANDERIN selvityksessä ehdotetaan oikeusministeriön tiedotteen mukaan, että kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevassa säännöksessä mainittaisiin yhtenä tunnusmerkkinä väkivaltaan tai vihaan yllyttäminen. Tällaiset teot ovat olleet aiemminkin rangaistavia, mutta sääntely selkeytyisi.

Selvityksessä ehdotetaan myös, että rasismipuitepäätöksessä tarkoitetut yksilöön kohdistuvat teot olisivat jatkossa rangaistavia kiihottamisena kansanryhmää vastaan, kun ne tällä hetkellä ovat kunnianloukkauksena rangaistavia.

– Nykyisessä lainsäädännössä kiihottamisen kansanryhmää vastaan mainitaan vain ryhmät, ei yksilöitä, Matikkala toteaa.

Lisäksi selvitys ehdottaa, että säännöksessä käytetty ilmaisu ”panetella tai solvata” korvattaisiin ilmaisulla ”halventaa”.

Tiedotteen mukaan muutokset selkeyttäisivät nykyistä rangaistavan käyttäytymisen alaa ja nykyistä säännöstä sekä täyttäisivät sen taustalla olevat kansainväliset velvoitteet.