Politiikka

Hallituksen toimet eivät ”tunnu riittävän” – Harry Harkimo ei ymmärrä yritysten miljarditukia, kun samalla korkeakoulupaikkoja ei voida lisätä rahan puutteen takia

Lehtikuva / Jussi Nukari
Lehtikuva / Jussi Nukari
Lehtikuva / Jussi Nukari

Valtaosa suomalaisista kokee turvattomuutta siitä, että kaikki suomalaiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa. Eniten eriarvoistumiskeskustelussa minua huolettaa lasten ja nuorten syrjäytyminen, kirjoittaa kansanedustaja Harry Harkimo (kok.) Iltalehden sivuilla julkaistussa blogissaan.

– Syrjäytymisestä puhutaan paljon, mutta sen eteen tehdään liian vähän, hän jatkaa.

Harkimo nostaa esiin Me-säätiön lokakuussa tekemän selvityksen, jossa todetaan, että Suomessa on jo 69 000 syrjäytynyttä alle 30-vuotiasta nuorta. Määrä on kasvanut 15 000:lla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Syitä syrjäytymisen kasvuun ovat työttömyys, koulutuksen ja harrastusten puute, mielenterveys sekä päihdeongelmat.

– Hallitus kiinnittää kyllä asiaan huomiota, mutta se ei tunnu riittävältä.

Harkimo tuo esiin, kuinka hallitus on lisännyt rahoitusta nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi esimerkiksi koulutustarjontaan, peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen ja varhaiskasvatusten alentamiseen.

Hän kuitenkin kysyy, mahtavatko panostukset riittää.

– Nythän näyttää siltä, että Me-säätiön kaltaiset yksityiset toimijat tulevat apuun, kun julkinen systeemimme ei osaa puuttua ongelmiin – tai siis auttaa ihmisiä ajoissa, Harkimo toteaa.

Nuorten osuus on hälyttävän suuri.

Harkimo korostaa, että ongelmien hoito maksaa miljardeja enemmän kuin niiden ennaltaehkäisy tulisi maksamaan.

– Syrjäytyminen maksaa vuodessa karkeasti arvioiden 1,4 miljardia euroa. Liian vähäinen panostus syrjäytymisen ehkäisemiseen on kalleinta mahdollista lainaa tulevaisuudelta. Resursseja tarvitaan enemmän varhaisimpiin vaiheisiin ja konkreettisiin toimenpiteisiin, kuten verkostoihin, jotka tavoittavat näitä nuoria.

Harkimo nostaa esiin myös Pisa-tutkimuksen, josta selviää, että Suomessa on 600 000 ihmistä, jotka eivät osaa elämässä tarpeellisia taitoja, kuten riittäviä atk-, luku- ja kirjoitustaitoja.

– Nuorten osuus on hälyttävän suuri. Koulutuksen uudistusten pitäisi aidosti tähdätä siihen, että jokaisella lapsella on yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä työelämässä. Peruskoululle pitäisi määrittää osaamisen minimitaso.

– Jokaisen lapsen pitäisi olla päivähoidossa edes muutaman tunnin päivässä jo vuosi ennen esikoulua. Varhaiskasvatuksen nähdään olevan keskeinen syrjäytymisen ehkäisyssä ja koulutuksellisen tasa-arvon tuottamisessa.

Onkin vaikea ymmärtää, että yrityksille maksetaan erilaisia tukia neljän miljardin edestä.

Harkimo korostaakin, että tällaiset uudistukset tulevat maksamaan enemmän kuin niihin on nyt panostettu.

– Koulutetut ja työssä käyvät maksavat jo korkeita veroja. Siksi onkin vaikea ymmärtää, että yrityksille maksetaan erilaisia tukia neljän miljardin edestä. Laiva- ja telakkateollisuudelle budjetoidaan 101 miljoonan työllisyystuet samaan aikaan, kun korkeakoulupaikkoja ei voida lisätä rahan puutteen takia.

– Tietenkään nämä rahat eivät tule samasta laarista, eikä parlamentaarinen yritystukiryhmä varmaan koskaan pääse yksimielisyyteen siitä, miten yritystukia voitaisiin karsia.

Hän kuitenkin korostaa, että syrjäytymisen ehkäisyn parhaita malleja on levitettävä yhä aktiivisemmin ympäri Suomea.

– Enemmän kuin tukia tai koulutusta, tarvitaan yhdessä tekemistä, hän vielä kirjoittaa lopuksi.

– Kaikilla perheillä pitäisi olla riittävästi aikaa ja varaa yhteisiin harrastuksiin, työllisyystilanteesta riippumatta. Valtion on huolehdittava siitä, että jokainen perhe ja sen jäsenet ovat mahdollisimman yhdenvertaisia mahdollisuuksissaan kehittyä ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat