Kari antoi puheenvuorossaan kritiikkiä siitä, kuinka selonteossa on ”ylevästi kuvattu” sitä, miten Suomi omalla toiminnallaan edistää kansainvälistä rauhaa, turvallisuutta ja kestävää kehitystä.

– Teot kuitenkin puhuvat sanoja vahvemmin, ja hallituksen toimet kertovat aivan toista kieltä, hän sanoi.

– Hallitus on lakkauttamassa ensi vuodelta rauhanjärjestöille myönnettävän yleisavustuksen sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toimivien kansalaisjärjestöjen valtionavun. Meidän ei soisi unohtavan kansalaisjärjestöjen tekemän arvokkaan työn merkitystä myöskään tällä politiikan saralla.

– Kehityspolitiikka on erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sen tarkoitus on ennaltaehkäistä kriisejä ja vahvistaa turvallisuutta ja hyvinvointia kansainvälisen yhteistyön keinoin. Nyt hallituksen päätökset toimivat näitä tavoitteita vastaan.

KARI kuvasi puheessaan selontekoa tärkeäksi osaksi ulko- ja turvallisuuspoliittista työskentelyä, jossa myös opposition edustajat ovat päässeet parlamentaarisessa seurantaryhmässä tuomaan näkemyksiään esiin.

– Suomalaisen parlamentarismin hieno piirre on, että ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on historiallisesti tehty yhdessä yli hallitus-oppositiorajojen toisiamme kuunnellen. Tämä on ollut pienelle kansakunnalle välttämätöntä. Aika, jota elämme, entisestään korostaa tämän perinteen jatkumisen tärkeyttä, hän sanoi.

Hän muistutti yleisen turvallisuuspoliittisen tilanteen kovasta muutoksista viime vuosina.

– Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan on tuonut sodan meille lähemmäs kuin vuosikymmeniin. Se on herättänyt myös Suomessa huolen Venäjän toiminnasta. Perustellusti olemmekin ottaneet askelia varautuaksemme kaikkeen muuttuneessa maailmassa.

Karin mukaan selonteossa on johdonmukaisesti linjattu, että Suomen tulee nyt aktiivisesti osallistua puolustusliitto Naton toimintaan ja yhteistyön kehittämiseen. Hän nosti esiin myös Euroopan unionin Suomen tärkeimpänä poliittisena ja taloudellisena viitekehyksenä ja arvoyhteisönä sekä laaja-alaisena turvallisuuden tuottajana.

– SDP pitää tärkeänä entisestään vahvistaa Euroopan unionia. EU:n merkitys Suomen ja Euroopan turvallisuudelle on keskeinen, kuten selonteossakin on tunnistettu. On globaaleja haasteita ja uhkia, kuten ilmastonmuutos ja luontokato, joihin vastaamme parhaiten toimimalla yhdessä.

– Myös EU:n merkitys ulko-, turvallisuus- ja puolustustoimijana on Ukrainan sodan aikana entisestään vahvistunut, ja se onkin Natolle keskeinen kumppani turvallisuuspolitiikassa.

KARI totesi puheessaan, että uudesta maailmantilanteesta huolimatta on selvää, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perinteisen linjan keskeiset elementit pysyvät samana.

– Meidän tulee pitää kiinni ja toimia sääntöperusteisen kansainvälisen järjestelmän toimivuuden ja monenkeskisen yhteistyön edistämiseksi.

Hän huomautti suurvaltapolitiikan kasvattaneen rooliaan viime vuosina. Karin mukaan sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä on Suomelle pienenä maana elintärkeä, jotta voimme luottaa kaikkien toimivan yhteisten pelisääntöjen mukaan.

– Lisäksi yhteistyö niin Ruotsin, muiden Pohjoismaiden, EU:n kuin Natonkin kanssa sekä aktiivinen toimiminen kansainvälisissä järjestöissä kuten YK:ssa tuovat turvaa Suomelle sekä vahvistavat kansainvälistä asemaamme.

SDP näkee, että sotilaalliseen konfliktiin joutumisen välttämisen lisäksi ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme tavoitteena on myös käynnissä olevien sotien lopettaminen ja demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistaminen maailmalla.

– Tämä ei saa unohtua. Maailmassa on parhaillaan käynnissä useita konflikteja. Ukrainan sodan lisäksi katseet ovat kääntyneet Lähi-itään. Kuten SDP on hiljattain linjannut, rauhanratkaisun edistämiseksi edellytämme, että Suomi ryhtyy toimeen Palestiinan valtion tunnustamiseksi jo tänä syksynä.