Kymäläinen nostaa esiin, että liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) on väittänyt hallituksen pysäyttävän tulevana kesänä korjausvelan kasvun. Hän huomauttaa, että samaan aikaan uutisoidaan jälleen siitä, kuinka hankalat talviolosuhteet ovat entisestään rapauttaneet tienpintoja.

– Suomen väyläverkon korjausvelka on tunnetusti suuri, ja sen kasvun pysäyttämisestä on tullut liikennepolitiikan mantra, Kymäläinen toteaa tiedotteessa.

Hän muistuttaa, että viime vaalikaudella SDP:n johdolla luotiin parlamentaarisesti 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Sen tarkoituksena oli tuoda Suomen liikennepolitiikkaan yli vaalikausien kestäviä suuntaviivoja ja pitkäjänteisyyttä, jonka avulla myös korjausvelan kasvuun pystyttäisiin puuttumaan.

KYMÄLÄINEN muistuttaa, että kustannustason nousun vuoksi pelkästään korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatisi satojen miljoonien eurojen lisäinvestointeja – ei vain yhtenä vuonna, vaan pysyvästi.

Hallitus on tänä vuonna ohjaamassa 250 miljoonaa euroa korjausvelan purkamiseen. Tämä kuitenkin rahoitetaan valtion omaisuutta myymällä, mikä ei Kymäläisen mielestä ole pitkällä aikavälillä kestävää.

– Korjausvelan kestävä taittaminen vaatii pysyvää budjettirahoitusta. Marinin hallitus toteutti pysyvän 300 miljoonan euron tasokorotuksen perusväylänpidon vuosittaiseen rahoitukseen. On selvää, ettei Orpon hallituksen osoittamalla rahoituksella päästä kustannustason nousun myötä lähellekään tasolle, jolla korjausvelan kasvu saataisiin edes pysähtymään.

Kymäläinen huomauttaa, että julkisen talouden suunnitelmassaan vuosille 2024-2027 hallitus kaavailee merkittäviä, yli 700 miljoonan euron leikkauksia väyläverkon kehittämiseen.

– Tämä leikkaus käytännössä estää uusien suurempien parannushankkeiden käynnistämisen hallitusohjelmassa linjattujen, ohi Liikenne 12 -prosessin päätettyjen, hankkeiden lisäksi. Kokonaisuudessaan hallituksen liikennepolitiikassa on paljon puheita, mutta vähän tekoja, Kymäläinen huomauttaa.

KYMÄLÄINEN on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen erityisesti tieverkon kunnosta sekä talvikunnossapidosta. Talviset sääolosuhteet aiheuttavat teiden pinnoille monia haasteita.

– Oman lisänsä erityisesti tienpidon haastavuuteen tuovat nykyiset talvet, jotka ovat olosuhteiltaan yhä haastavampia. Päällysteitä rapauttavat ennen kaikkea lämpötilan nopeat ja toistuvat vaihtelut nollan molemmin puolin. Tämä johtaa siihen, että valitettavasti korjausvelka tieverkolla kasvaa kasvamistaan, kun päällysteet kärsivät nopeammin kuin niitä ehditään korjata. Samalla myös talvikunnossapidolle on yhä enemmän tarvetta, kun sääolosuhteet vaihtelevat.