Työttömiä on tällä hetkellä noin 40  000 enemmän kuin hallituskauden alkaessa kesäkuussa 2023. Tilastokeskus julkaisi tiistaina uusimmat työttömyysluvut, joiden mukaan työttömyysasteen trendiluku oli tammikuussa 8,9 prosenttia.

-  Huomioiden työllisten määrän vähenemisen tässä pitäisi saada noin 140  000 lisätyöllistä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tulee olemaan aika vaikeata päästä tavoitteeseen, Kauhanen kertoo.

Lukujen taustalla on Kauhasen mukaan talouden heikko suhdannetilanne. Hänen mukaansa myös hallituksen sopeutustoimet ovat voineet heikentää lyhyellä aikavälillä työllisyyttä. Labore kuitenkin ennusti syksyllä tälle vuodelle 1,7 prosentin talouskasvua ja ensi vuodelle 1,8 prosentin kasvua. Parannusta työttömyyslukuihin ei silti ole odotettavissa heti.

Työlliseksi määritellään ihminen, joka on tutkimuksentekoviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa saadakseen.

HALLITUS on Kauhasen mukaan tähän saakka tehtyjen toimien perusteella pyrkinyt lisäämään työllisten määrää työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan heikennyksillä ja tekemällä työmarkkinauudistuksia, jotka liittyvät esimerkiksi paikallisen sopimisen lisäämiseen.

-  Esimerkiksi paikallisen sopimisen muutoksilla ei tutkimuskirjallisuuden mukaan eikä näissä valtiovarainministeriön arvioissakaan ole esitetty työllisyysvaikutuksia.

Kauhasen mukaan valtiovarainministeriössä on laskettu vaikutusarvioita eri uudistuksille. Muun muassa työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa koskevilla uudistuksilla on todettu olevan työllisyysvaikutuksia. Niilläkään ole päästy yhteensä sataantuhanteen.

Kauhanen sanoo, että uusien työpaikkojen lisäksi tarvitaan parempia työpaikkoja.

-  Olisi tärkeää kiinnittää huomiota myös syntyvien työpaikkojen laatuun – ovatko ne esimerkiksi pätkätöitä tai nollatuntisopimuksia. Jos meillä on parempilaatuisia ja paremmin palkattuja työpaikkoja, ne tuottavat myöskin julkiseen talouteen paremmin verotuloja.

-  Moni osa-aikatyötä tekevä haluaisi kokoaikatyötä, mutta tietyillä aloilla, kuten vähittäiskaupassa tai hotelli- ja ravintola-alalla on aika paljon tarjolla osa-aikatyötä.

Kauhasen mukaan keskustelusta unohtuu myös se, tuleeko ihminen toimeen palkallaan vai joutuuko tämä hakemaan esimerkiksi erilaisia tukia.

ELINKEINOELÄMÄN tutkimuslaitos Etlan ennustepäällikön Päivi Puontin mukaan työllisyyslukuja katsoessa on mahdoton sanoa, mikä vaikutus lukuihin on talouden heikolla tilanteella ja mikä puolestaan hallituksen työllisyystoimilla.

-  On mahdollista, että rakenteelliset toimet parantavat työllisyyttä, vaikka työllisyystilanne on heikentynyt yleisesti. Heikon suhdanteen takia toimien täysi vaikutus näkyy myöhemmin, Puonti sanoo STT:lle.

Puontin mukaan Tilastokeskuksen luvut kertovat, että työllisyys on kääntynyt viime kuukausina pieneen kasvuun, eikä työttömien määrä kasva enää. Koska Suomen bruttokansantuote on kasvussa, ennakoi hän myös työllisten määrän alkavan kasvaa pienellä viiveellä.

Etla ennusti syksyllä talouden kasvavan tänä vuonna 1,4 prosenttia.

-  Jonkin verran tällaista pientä käännettä ehkä tässä on tapahtumassa, jos asiat jatkuvat hyvällä mallilla, eikä yllätyksiä tule.

Yllätyksiä voisivat olla esimerkiksi Yhdysvaltojen EU:lle asettamat tullit ja se, miten EU siihen vastaa, Puonti sanoo.

-  Ja kaikki, mitä Ukrainan sodassa tapahtuu. Kaikki nämä ovat ehdottomasti vaikeasti ennakoitavissa. Mutta emme ennusta kriisiä.

MYÖS TYÖ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tiistaina uusia työnvälitystilastonsa lukuja. Ministeriön mukaan tammikuussa oli avoinna runsaatt 95  000 työpaikkaa, mikä oli 38  000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin tammikuussa 65  600 eli 25  600 vähemmän kuin viime vuoden tammikuussa.

Työttömiä työnhakijoita taas oli tammikuun lopussa lähes 326  000. Määrä oli lähes 35  000 suurempi kuin vuotta aiemmin ja reilut 4  000 suurempi kuin edelliskuussa.

Luvussa ovat mukana kokoaikaisesti lomautetut henkilöt ja kuntien työllisyyspalveluiden asiakkaat.

Teksti: STT / Eetu Halonen, Heli Laakkonen