Vuonna 2022 hoitajaliitot haistoivat tilaisuuden korjata naisvaltaisten alojen palkkaukseen liittyvän tasa-arvovajeen. Nyt sote-sopimuksen päättymisen aattona tuolloin alkanut myönteisen palkkakehityksen kaari on tulossa päätökseensä.

ENNEN kuin paketti oli syksyllä 2022 kasassa, eduskunta ehti säätää lain, joka olisi pakottanut lakossa olevat hoitajat tarvittaessa suojelutyöhön. Vastatoimena hoitajaliitot puuhasivat jäsentensä irtisanoutumista Valviran rekisteristä, jolloin heitä ei olisi voitu töihin pakottaa.

Sovittelulautakunnan ansiosta pakkolakia ei tarvittu. Hoitajat saivat työehtosopimuksensa päälle avokätisen palkkaohjelman. Taistelu kannatti.

VUODEN 2022 sopimuskierros nähtiin puolueessa Kataisen kauden sote-sopimuksen uusintana. Kokoomus päätti estää kierteen jatkumisen. Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa haluttiin muuttaa sovittelutoimintaa, erityisenä tavoitteena oli juuri sovittelulautakuntien kastroiminen.

Paikoin vaarallisiin tilanteisiin johtaneet hoitajalakot halutaan jatkossa estää, koska ne toimivat liian tehokkaasti.

Lakimuutosten lisäksi kokoomus halusi kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) johtoon oman miehensä, nykyisen työministerin valtiosihteerin Mika Nykäsen. Hanke kaatui keskustan vastustukseen.

KT:n johtajaksi valittiin Henriikka Nybondas-Kangas, joka tiedotti tänään kunta- ja hyvinvointialan palkkaohjelman päättymisestä.

SOPIMUKSESSA oli irtisanomispykälä, jonka takarajana on vappuaatto. Samana päivänä vanhenee myös sote-sopimus.

Vaikka irtisanominen osuu kipeämmin muihin julkisalojen liittoihin kuin Tehyyn ja Superiin, ajan henki on nähtävissä.

Hoitajat saavat viimeisen sote-aloille räätälöityyn palkkaohjelmaan kuuluvan kahden prosentin korotuksen 1. kesäkuuta.

Luvassa olisi ollut vielä yleisempään kunta- ja hyvinvointialojen palkkaohjelmaan kuuluvat 0,8 ja 1,2 prosentin korotukset parille seuraavalle vuodelle, mutta korotusten tarkemmat päivämäärät oli jätetty sopimatta. Irtisanominen koskee juuri kahta viimeistä erää.

Hyvinvointialueiden on katettava alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Moni alue ei tule tavoitteeseen pääsemään ja Orpon hallitus on ainakin toistaiseksi kieltäytynyt antamasta alueille lisäaikaa. Alueet ovat kireästä aikataulusta johtuen irtisanoneet henkilökuntaa ja karsineet palveluita.

Palkkaohjelma olisi tarjonnut vuosina 2025-2027 hoitajille viennin avaukseen (noin 8 prosenttia) suhteutettuna yhteensä 10 prosentin palkanlisän. Nyt korotus jää kaksi prosenttiyksikköä pienemmäksi.

Kymmenen prosenttia olisi euroksi muutettuna tuonut samassa ajassa hyvinvointialueille arviolta 1,5 miljardin euron lisälaskun. Tässä lienee yksi syy miksi KT haluaa neuvotella ohjelman uusiksi.

LISÄKSI KT paimennetaan uuden puheenjohtajan johdolla yhteiseen työnantajien rintamaan puolustamaan vientivetoista palkkamallia, johon eivät kuulu avauksen päälle maksettavat palkkaohjelmat.

Korona-ajan solidaarisuus ja kiitollisuus hoitajia kohtaan ovat vaihtuneet arkeen. Sote-alaa koskevassa julkisuudessa arki vaikuttaisi olevan jatkuvaa kriisiä. Juuri nyt, sote-sopimuksen umpeutumisen aattona, palkansaajaliitot haluavat ensisijaisesti neuvotella.

Kun koittaa riitelyn aika, voimassa on päivitetty laki sovittelutoiminnasta ja mahdollisesti myös uusittu laki suojelutyöstä.

Kokoomusjohtoinen hallitus valmistautuu estämään vuoden 2022 sote-sopimuksen uusinnan tylsyttämällä parhaansa mukaan palkansaajien lakkoasetta.