Lakiin säädettyä vanhustenhoidon hoitajamitoitusta, 0,7 hoitajaa asiakasta kohden, oltaisiin Helsingin Sanomien tietojen mukaan muuttamassa 0,55 hoitajaksi. Voimassaoleva mitoitus säädettiin vuonna 2019 alkaneen poliittisen keskustelun seurauksena. Tuolloin julkisuuteen nousi useita yksityisissä vanhustenhoidon yksiköissä ilmenneitä väärinkäytöksiä.

Lindén pitää hallituksen kaavailuja huolestuttavana. Suomalainen vanhustenhoito on Lindénin mukaan vaarassa kriisiytyä entisestään.

– Ehkä sillä erolla vielä, että nyt ympärivuorokautisessa hoidossa on huonokuntoisempia ihmisiä kuin viisi vuotta sitten, Lindén sanoo.

TILANNE hoitoyksiköissä on Lindénin mukaan nykyiselläkin mitoituksella tiukka. Hoitajamitoituksen käytännön merkityksen ymmärtäminen ei ole maallikolle aivan yksinkertaista. Lindén huomauttaa, että vanhus on hoivayksikössä paikalla koko vuoden ja 168 tuntia viikossa. Työntekijät tekevät 38 tuntista viikkoa, jonka päälle on laskettava vuosilomat.

– Olen käyttänyt esimerkkinä 30-paikkaista hoivayksikköä. 0,7 toisi siellä aamuvuoroon 6 työntekijää. Iltavuoroon 5 ja yöksi tarvitaan 2, koska yksi työntekijä ei pysty nostamaan ihmistä.

– Nyt tämä 0,55-mitoitus pudottaisi aamunvuoron työntekijämäärän neljään ja iltavuoron neljään.

– Jos meillä on päivävuorossa 4 työntekijää hoitamassa 30 ihmistä, kun siellä on ihmisiä, joiden vaipanvaihdot, pukeminen ja syöttäminen vaativat tuntien työmäärän päivässä, niin vähän parempikuntoinen, muistisairauden takia ympärivuorokautista hoivaa tarvitseva ihminen jäisi usein oman onnensa varaan.

MAHDOLLISET säästösyistä tehtävät heikennykset vanhustenhuollon hoitajamitoitukseen ovat vain yksi esimerkki Orpon hallituksen kaavailemista sote-säästöistä. Lindén pelkää, että hallitus keskittyy perumaan viime kaudella tehtyjä uudistuksia sen sijaan, että pohtisi missä säästöistä olisi vähiten vahinkoa.

– Koko soten eli hyvinvointialueiden menot ovat 30 miljardia. Jos sieltä olisi pakko ottaa 500 miljoonaa, niin pitäisihän se oikeasti katsoa, että missä säästöjen haitat ovat pienimmät. Nyt tämä on hölmöläisen hommaa. Ryhdytään perumaan vain viimeisimpiä reformeja. Rakenteita ei käydä syvällisemmin läpi.

Sote-uudistus, siirtyminen sadoista verotusoikeudella varustetuista kunnista reiluun kahteenkymmeneen valtiorahoitteiseen hyvinvointialueeseen on tehnyt sosiaali- ja terveydenhuollon kriisin uudella tavalla näkyväksi.

– Aikaisemmin tuskin kukaan olisi pystynyt kartoittamaan 300 eri kunnan maksamia sote-menoja ja sitten niiden yhteisvaikutuksia, sairaanhoitopiirit vielä erikseen ja erityishuoltopiirit kehitysvammapuolella. Nyt yhdellä tunnin puhelinsoittokierroksella saat yhteyden 21 hyvinvointialueeseen ja valtiolla se on yksi raha.

LINDÉNIN mukaan hyvinvointialueet ovat luoneet kuvan paisuneesta hallinnosta, josta on helppo säästää ilman, että alueiden tuottamista palveluista tarvitsisi sanoa sanaakaan.

– Ei tarvitse luetella erikoisairaanhoidon 50 eri erikoisalaa sydän- ja syöpätaudeista lasten psykiatriaan, tai perustason lääkärinvastaanotosta hammashuoltoon, kotihoitoon tai ikäihmisten sosiaalipalveluihin, vammaispalveluihin tai lastensuojeluun, vaan on vain hyvinvointialueet.

Hallitus on nostamassa myös yksityisen yleislääkärin vastaanoton Kela-korvauksen tason 30 eurosta 50 euroon. Lindénin mukaan kokoomus tekee käytännössä uutta yksityisiä lääkärinvastaanottoja suosivaa sote-uudistusta varsinkin, kun hallitus kaavailee samalla korotusta julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuihin.

– Tässä ajetaan täydellistä järjestelmän muutosta. Nyt luodaan järjestelmää, jossa omavastuu kasvaa ja kun julkisiakin maksuja nostetaan, niin tämä tulee johtamaan työvoiman siirtymiin. On helpompaa lähteä julkisesta virasta, jossa on moninaiset velvoitteet, kun voit pitää vastaanottoa sen verran kuin viitsit. Tämä on raju juttu.

Lindénin mukaan kyse ei ole vain yksityisen ja julkisen välisestä erosta vaan helpomman ja vaikeamman hoidon välisestä erosta.

– Rahoitusta siirretään nyt helpomman hoidon ja pienempien vaivojen hoitoon, joka tapahtuu yksityisellä sektorilla. Julkiselle jää vastuut ja samalla syntyy houkutustekijä työvoiman siirtymiseen yksityiselle puolelle.

– Rahaa näköjään riittää kaikkien säästötalkoiden keskellä, kun sitä siirretään yksityiselle puolelle ja viedään julkiselta pois.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei usko siihen, että hyvinvointialueilta karkaisi lääkäreitä yksityiselle puolelle. Ministerin mukaan uudistus pikemminkin tehostaa hoitoonpääsyä, purkaa hyvinvointialueiden taakkaa ja nopeuttaa ihmisten tarvitseman hoidon saantia.