Tänään työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuudessa esiteltiin pohjoismaiseksi työvoimapalvelumalliksi kutsuttavaa uudistusta, joka tulisi voimaan toukokuussa 2022. (Tämän jutun lopussa on tiivistys siitä, mitä malli käytännössä tarkoittaa työttömän työnhakijan kannalta).

Samalla kerrattiin myös muita uudistuksia, jotka työnhakuun vaikuttavat.

Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa kyse on käytännössä siitä, millaista tukea työtön työnhakija saisi uudistuksen myötä työnhakuunsa.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli rakentuu työministeri Tuula Haataisen mukaan kolmeen osaan.

Ensimmäinen on kunkin työnhakija yksilöllisen palvelutarpeen arviointi. Siinä käydään läpi työnhakijan yksilöllinen palveluntarve, osaaminen ja mahdollisuudet hakea töitä.

– Jos työnhakijan edellytyksissä hakea töitä ja työllistyä olisi puutteita, hänen palvelunsa nopeutuisi. Eli päästään aiemmin käsiksi ongelmakohtiin, jotka ehkä taustalla estävät työllistymistä, Haatainen sanoi.

Toinen asia on Haataisen mukaan tiivis työnhaun tuki. Käytännössä työnhakijan ja TE-toimiston virkailijan ensimmäinen kohtaaminen tapahtuisi jo 5 arkipäivän kuluessa siitä, kun työtön on ilmoittautunut työttömäksi. Tämän jälkeen tukea työnhakuun seuraisi nykyistä tiiviimpään tahtiin.

– Työnhaun alkuvaiheessa työnhakija tapaisi TE-toimiston virkailijan aina kahden viikon välein. Myös työttömyyden pitkittyessä tukea tarjottaisiin tiiviisti.

Kolmas Haataisen esiin nostama uudistuksen vaikutus on työnhaun omatoimisuus

– Se tarkoittaa sitä, että työnhakija itse lähtökohtaisesti hakisi työpaikkoja ja katsoisi, mihin hän voi työllistyä.

Haataisen mukaan tältä osin kyse on ajattelutavan muutoksesta.

– Eli luotamme ihmiseen, että hän itse tietää, millaisia työpaikkoja hän hakee. Asiantuntijat sitten auttavat työnhaussa.

Työnhakemiseksi laskettaisiin esimerkiksi työhakemusten tekeminen ja avoimen työhakemuksen lähettäminen yritykselle. Hakemuksissa on kuitenkin voitava perustellusti olettaa, että työnhakija voisi todellisuudessa työllistyä hakemiinsa paikkoihin.

Perusperiaate on, että työnhakijan tulisi hakea 4 työmahdollisuutta kuukauden aikana. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jos työnhakijan työkyky on alentunut tai hän asuu alueella, jossa ei ole avoimia työpaikkoja.

– Työnhakijan olisi siis jatkossakin kuitenkin haettava työtä työttömyysetuuden saamiseksi, mutta mahdollisuudet vaikuttaa omaan työnhakuun kasvaisivat, Haatainen tiivisti uudistuksen seurauksia.

Haatainen painotti, että uudistuksessa myös karenssit tulevat merkittävästi kohtuullisemmiksi.

Nämä kaikki uudistukset hallituksella ovat lisäksi käynnissä

Työministeri Tuula Haatainen kertasi laajasti hallituksen aikeita työllisyyden edistämiseksi työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuudessa tänään.

TE-palvelujen siirto kunnille vuoden 2024 aikana on ison kokoluokan uudistus. Hallituksen esitystä tästä odotellaan jo syksyllä. Tällä hetkellä käynnissä ovat jo työllisyyden kuntakokeilut, joilla palveluiden siirtoa harjoitellaan.

TE-palvelut pyritään saamaan kuntasiirrolla nykyistä lähemmäs asukkaita. Kunnissa on jo nyt koulutuspalvelut, elinkeino- ja kotoutumispalvelut.

– Kun siihen liittyvät työllisyyspalvelut, saman järjestäjän vastuulla ovat jatkossa palvelut, jotka kaikki edesauttavat nopeampaa työllistymistä, Haatainen painotti.

Hän kertoi, että työllisyyden edistämisen ministerityöryhmässä on jo linjattu työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun suuruus. Vastuuta ei sidota väestö- vaan työvoimapohjaan. Työvoimapohjan pitää olla vähintään 20 000 henkeä.

On myös linjattu, että TE-toimistojen henkilöstö siirtyy kuntiin virkamieslain mukaisesti liikkeenluovutuksella ja pääsääntöisesti olemassaolevilla tehtävänkuvillaan.

Hallituksella on käynnissä myös rekrytukikokeilu. Siitä on annettu esitys viime viikolla. Se kannustaa yksinyrittäjiä palkkaamaan ensimmäisen työntekijän. Kokeilun on tarkoitus alkaa maaliskuussa 2022 ja kestää vuoden 2023 loppuun.

Hallitus uudistaa myös palkkatukea. Tässä hallitus on ottanut mallia Ruotsista. Tavoite on lisätä palkkatuen käyttöä erityisesti yrityksissä. Esitystä eduskunnalle odotetaan syksyllä 2022.

Osatyökykyisten työllistämistä varten on perustettu erityistehtäväyhtiö nimeltään Työkanava Oy. Yhtiön työnimenä on aiemmin puhuttu Välittäjästä.

Yhtiö keskittyy erityisesti osatyökykyisiin, joilla on erityisiä vaikeuksia päästä työmarkkinoille. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa jo tässä kuussa eduskunnalle ja yhtiö aloittaisi toimintansa alkuvuodesta 2022.

Suomessa on arvioitu olevan noin 20 000-30 000 osatyökykyistä työmarkkinoiden ulkopuolella. Nykyiset palvelut eivät siis tavoita heitä. Työkanava pyrkii olemaan vastaus heidän tilanteeseensa.

Hallitus satsaa myös jatkuvaan oppimiseen. Sitä varten Opetushallituksen kylkeen on perustettu Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Se aloittaa työnsä tämän vuoden lopulla.
Työ 2030 -ohjelma puolestaan keskittyy työhyvinvointiasioihin. Sen operatiivisesta toteuttamisesta vastaan Työterveyslaitos.

”Se koettiin epäreiluksi ja vääräksi ja siitä syystä se poistettiin.”

Hallituksessa on sitouduttu päättämään toimenpiteistä, joilla saavutetaan 80 000 lisätyöllisen määrä ja tämän osalta on Haataisen mukaan likimain päästy maaliin.

Hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Haatainen uskoo, että tavoite saavutetaan. Työllisyysasteen trendiluku oli viime elokuussa 72,8 prosenttia.

Hallitus on sitoutunut lisäksi päättäämään 110 miljoonalla eurolla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista helmikuun puoleenväliin mennessä.

Haataisen mukaan Suomi on siirtymässä työllisyyspolitiikassaan muiden Pohjoismaiden linjalle. Työvoimapolitiikan suunta muuttuu nykyistä aktiivisemmaksi, palveluita pyritään ohjaamaan paremmin ja muutokset näkyvät myös rakenteissa. Samalla pyrkimys on parantaa työmarkkinoiden kohtaantoa.

– Jatkossa palvelut ovat entistä yksilöllisempiä ja tiiviimpiä. Tämä on hyvin olennaista. Työtöntä työnhakijaa ei jätetä yksin pitkiksi ajoiksi ihmettelemään työttömyyden kohdatessa, että mitä pitäisi tehdä ja mihin voisi suuntautua. Tukea työnhakuun saa nopeasti.

Haatainen sanoi, että kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiivis työnvälitys ja työnhaun seuranta lyhentävät selvästi työttömyysjaksoja. Hän uskoo, että myös työttömyyden kustannukset alenevat.

Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin arvioidaan valtiovarainministeriön mukaan kasvattavan työllisyyttä noin 9 500-10 000 henkilöllä. Työllisyysvaikutukset syntyisivät vuodesta 2025 alkaen.

Yksilöllisen palvelun kasvattamiseksi rahaa lisätään työllisyyspalveluihin 70 miljoonaa euroa pysyvästi. Summalla pystytään palkkaamaan 1 200 uutta työvoimavirkailijaa. Tämä on 40 prosentin lisäys nykyresursseihin.

Pohjoismaista työvoimapalvelumallia on julkisuudessa pyritty vertaaamaan Sipilän (kesk.) hallituksen omatoimisen työnhaun malliin eli ”aktiivimalli kakkoseen”, joka jäi kuitenkin toteuttamatta. Haataista kyseltiin tiedotustilaisuudella, onko malleilla yhtäläisyyksiä.

Haatainen vertasi kuitenkin tuoretta esitystä Sipilän hallituksen ”aktiivimalli ykköseen”, joka on peruttu tällä vaalikaudella.

– Lähtökohta on se, että ihmiselle ei aseteta sellaista velvoitetta, josta hän ei pystyisi selviytymään. Edellisen hallituksen aktiivimalli, joka lakkautettin, perustui siihen, että työttömälle työnhakijalle tehtiin työtarjouksia, joita hänen piti hakea. Karenssit olivat paljon suurempia. Nyt ajattelutapaa muutetaan niin, että työtön itse hakee näitä työpaikkoja. Eli ei niin, että virkailija tarjoaa paikkoja ja työtön hakee niitä, vaikka työ ei olisi koulutuksen ja osaamisen kannalta paras mahdollinen. Edellisen hallituksen aktiivimallissa työttömän työnhakijan piti osallistua toimenpiteisiin ja hakea työpaikkoja. Jos hän ei työllistynyt työpaikkaan, hän menetti osan työttömyysetuudestaan. Se koettiin epäreiluksi ja vääräksi ja siitä syystä se poistettiin, Haatainen sanoi.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli pähkinänkuoressa (koottu tiedotustilaisuuden annista)

– Viiden päivän jälkeen työnhaun käynnistymisestä seuraa työnhakijan alkuhaastattelu. 


– Henkilökohtaisessa työllistymissuunnitelmassa sovitaan heti työnhakua tukevista palveluista ja haettavien työmahdollisuuksien määrästä (0-4 kuukaudessa riippuen alueen työmarkkinatilanteesta ja esimerkiksi työttömän työkyvystä).

– Tämän jälkeen työnhakija tapaa TE-toimiston tai kunnan asiantuntijaa 2 viikon välein 3 kuukauden ajan.

– Jos työttömyys on jatkunut 3 kuukautta, seuraa omatoimisen työnhaun jakso.

– Jos työttömyys on jatkunut 6 kuukautta, tämän jälkeen seuraa tiivis kuukauden jakso, jossa on jälleen 2 viikon välein työnhakukeskusteluja. Sama tiivis jakso toistuu aina 6 kuukauden työttömyyden jälkeen.

– Tarkoitus ei ole edellyttää sellaisten paikkojen hakua, joihin ei ole riittävää osaamista, kokemusta tai työkykyä. Lähtökohtaisesti työnhakija itse valitsee paikat, jonne hakemuksensa lähettää.

– Ensin työnhakijalle annetaan mahdollisuus hakea vapaasti omavalintaisia paikkoja. Puolen vuoden kuluttua alkuhaastattelusta työtarjoukset olisivat velvoittavia. Ohjauskeino nopeaan omavalintaisten paikkojen hakemiseen on kuitenkin säilytetty. Jos on jo täyttänyt hakuvelvollisuutensa itse valitsemillaan paikoilla, kunnan tai TE-toimiston tekemä työtarjous ei ole työttömyysturvan kannalta velvoittava.

– Työnhakija raportoi työnhakemisestaan pääasiassa verkon välityksellä.

– Työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän seuraamukset muuttuvat ja lieventyvät. Jos työnhakija nykyisin kieltäytyy varmasti työpaikasta tai eroaa työstä ilman pätevää syytä, hän saa yleensä 90 päivän korvauksettoman määräajan eli karenssin. Hallitus esittää, että karensseja lyhennetään 45 päivään.

– Työnhakuun ja palveluihin osallistumista koskevia karensseja esitetään porrastettavaksi. Ensimmäisestä laiminlyönnistä, unohduksesta tai erehdyksestä työnhakijalle tulisi muistutus siitä, mitkä hänen velvollisuutensa työn- ja työttömyysturvan hakijana ovat. Toinen laiminlyönti johtaisi 5 päivän karenssiin, kolmas 10 päivän karenssiin ja vasta neljännellä kerralla työttömyysturvaoikeus lakkaisi toistaiseksi. Nykyisin työnhakijalle tulee yleensä ensi kerralla laiminlyönnistä 60 päivän karenssi ja toisesta laiminlyönnistä puolen vuoden aikana lakkautetaan työttömyysturvaoikeus toistaiseksi.