Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan julkiseen talouteen tarvitaan noin miljardin euron lisäsopeutukset tällä vaalikaudella. Kokoomuslähteestä kerrotaan STT:lle, että lisäsopeutuksia pidetään puolueessa selvänä, mutta mittaluokkaa varten odotetaan vielä valtiovarainministeriön uutta talousennustetta.

STT:n tietojen mukaan RKP pitää miljardin euron sopeutustavoitetta kovana. Kristillidemokraateissa ennakoidaan, että miljardin lisäsopeutus voi osoittautua vaikeaksi tilanteessa, jossa on jo tehty mittavat sopeutukset.

Valtiovarainministeriö on laskenut kesäkuun talousennusteensa pohjalta, että Suomessa pitäisi tehdä noin miljardin euron lisäsopeutukset julkiseen talouteen, jotta valtion velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen saadaan pysähtymään kuluvan vaalikauden lopussa.

Hän on sanonut olevansa valmis lisäsäästöihin, jotka kohdistuvat ”toissijaisiin menokohteisiin”. Leikattavaa löytyisi hänen näkemyksensä mukaan esimerkiksi kehitysavusta, yritys- ja järjestötuista sekä ”tehottomista” tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista.

Sosiaaliturvasta tai sote-palveluista Purra ei enää leikkaisi. Kokoomuksesta kerrotaan STT:lle, että tässä vaiheessa mitään yksittäisiä menoeriä, kuten sosiaaliturvaa tai sote-palveluita, ei kuitenkaan voida vielä sulkea neuvottelujen alla pois.

KONKREETTISISTA julkisuuteen viime aikoina tuoduista ehdotuksista euromääräisesti merkittävä on kristillisdemokraattien ehdottama kiristys sähköveroon. Puolueen puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) sanoi viikonloppuna, että puolue on pohtinut sähköveron nostoa yhdellä sentillä.

Ministerin kabinetista täsmennetään STT:lle, että kyse olisi sähköveroluokka I:stä. Sen piiriin kuuluvat kotitaloudet ja palvelut, mukaan lukien julkinen sektori.

VM arvioi STT:lle, että vaikutus valtiolle olisi yli 400 miljoonaa euroa ja nettomääräisesti julkiseen talouteen noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Veronkorotuksen seurauksena esimerkiksi sähkölämmitteisen omakotitalon käyttäjän sähkölasku kallistuisi noin 250 euroa vuodessa, jos oletetaan, että sähkönkulutus olisi 20  000 kilowattituntia vuodessa.

YRITRYSTUKIA on aiemminkin perattu läpi erilaisissa hallituskokoonpanoissa, mutta yleensä on päädytty siihen, ettei niitä voida kovinkaan paljon muuttaa. Myös pääministeri Petteri Orpo (kok.) on toistuvasti puolustanut yritystukia, koska hänen mukaansa niiden leikkaaminen voisi olla haitallista työllisyydelle.

Taloustieteilijät kritisoivat yleisesti yritystukia, koska heidän mukaansa ne haittaavat markkinatalouden toimivuutta valikoimalla voittavia yrityksiä ja toimialoja.

Hallituspuolueista sanotaan STT:lle, että yritystukia ollaan valmiita kuitenkin jälleen perkaamaan osana kokonaisuutta.

Essayah on ehdottanut yritystukiin leikkausta poistamalla matkustajalaivojen viihdehenkilöstön varustamotuki. Tämä toisi 30 miljoonan euron säästön.

Hallitus kokoontuu syyskuun alussa budjettiriiheen päättämään valtion ensi vuoden talousarviosta.

Saila Kiuttu/STT