Muutosneuvottelut kestävät nykyisin vähintään kuusi viikkoa tai 14 päivää, riippuen yrityksen henkilöstömäärästä ja käsiteltävistä asioista. Jatkossa vähimmäiskestot olisivat kolme viikkoa tai 7 päivää.

Lisäksi pienissä alle 50 työntekijän yrityksissä tarvitsisi käydä muutosneuvotteluja nykyistä harvemmissa tilanteissa. Niin sanottuja kevyempiä muutosneuvotteluja, jotka eivät koskisi työvoiman vähentämistä vaan esimerkiksi työntekijöiden asemaa, ei tarvitsisi niissä käydä lainkaan.

Pienissä yrityksissä ei tarvitsisi myöskään käydä muutosneuvotteluja, jos kyse olisi alle 90 päivää kestävistä lomautuksista. EU-sääntely ei kuitenkaan mahdollista velvoitteen poistamista kokonaan, vaan pienissäkin yrityksissä pitäisi käydä muutosneuvotteluja esimerkiksi laajoissa irtisanomisissa.

Työministeri Arto Satonen (kok.) kertoi muutoksista tiedotustilaisuudessa torstaina. Hänen mukaansa tavoitteena on yritysten hallinnollisen taakan keventäminen.

-  Halutaan edistää työllistämistä erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, perusteli Satonen.

Hallituksen esityksessä arvioidaan yritysten kustannusten vähenevän yhteensä yli 30 miljoonalla eurolla.

STT kysyi Satoselta tiedotustilaisuudessa, kuinka paljon muutokset vaikuttavat työntekijöiden mahdollisuuteen tulla kuulluksi. Satosen mukaan jatkossa luotetaan enemmän siihen, että keskusteluyhteys yrityksissä toimii.

Vaikka muutosneuvotteluja ei tarvitsisi käydä, 20-49 työntekijän yrityksillä säilyy velvoite käydä jatkuvaa vuoropuhelua työntekijöiden kanssa.

-  Se tekee hallinnollisesti kevyemmäksi tämän keskustelun. Kyllähän sitä keskustelua työpaikoilla tietysti tarvitaan, mutta kuinka tarkasti sitä täytyy lainsäädännöllä ohjata, Satonen sanoi.

Vuoropuhelun säännöt myös kevenisivät nykyisestä merkittävästi.

KÄYTÄNNÖSSÄ muutos tarkoittaa monille työntekijöille sitä, että esimerkiksi irtisanominen voi tulla eteen aiempaa nopeammin.

-  Olennaista tietenkin on se, kuinka nopeasti onnistuu se uudelleen työllistyminen, Satonen kommentoi asiaa.

Satonen sanoo, että vaikka irtisanominen tapahtuisi hieman nopeammin, työntekijä kuitenkin löytäisi uutta työtä keskimäärin yhtä nopeasti kuin ennenkin. Hänen mukaansa hallituksen kaikki toimet tähtäävät mahdollisimman nopeaan työllistymiseen.

Hallitusneuvos Nico Steiner työ- ja elinkeinoministeriöstä lisäksi huomautti, että yt-lain tarkoituksena ei varsinaisesti ole vaikuttaa työsuhteen kestoon vaan huolehtia henkilöstön osallistumisesta ja mahdollisuudesta tulla kuulluksi. Työntekijän mahdollisuudesta valmistautua irtisanomiseen huolehditaan irtisanomisajalla.

Uutena asiana lakiin säädettäisiin ajasta, joka pitäisi varata “työvoimapalveluiden selvittämiselle”. Irtisanotun työsopimus ei saisi päättyä ennen kuin on kulunut 30 päivää siitä, kun neuvotteluesitys on toimitettu työvoimaviranomaiselle. Tämä koskisi tapauksia, joissa irtisanotaan vähintään 10 työntekijää tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden heinäkuun alussa. Myöhemmin hallitus aikoo vielä esittää takaisinottovelvoitteen poistamista alle 50 työntekijän yrityksiltä.

Anni Keski-Heikkilä / STT

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 17.15 lisätiedoilla ja tiedotustilaisuuden annilla.