Uusista säännöistä tulee Orpon mukaan raami, joka kehystää tulevien hallitusten työskentelyä hallitusneuvotteluista alkaen.

– Tavoitteena tulee olemaan talouden tervehdyttäminen, eli tavallaan kyseessä on velkajarru, Orpo sanoi.

Orpon mukaan kaikki eduskuntapuolueet kutsuttiin mukaan keskustelemaan EU-komission toiveita toteuttavasta lainsäädännöstä, jotta informaatio siitä, mistä tulevassa lainsäädännössä on kyse, kulkisi parlamentaarisesti perille.

– Hallitus antaa esityksensä eduskunnalle syksyllä, eli tämä oli tällainen starttikeskustelutilaisuus, Orpo sanoi medialle.

Orpo myönsi, että erot syntyvät siinä, mitä keinoja puolueet haluavat tavoitteeseen pääsyyn käyttää.

– Osa painottaa tulopuolta esimerkiksi veronkorotusten kautta, toiset kavahtavat velkaa ja kolmannet haluavat tehdä mahdollisimman paljon talouskasvuun tähtääviä toimia, hän muotoili.

Parlamentaariset keskustelut käynnistyvät Orpon mukaan eduskunnan syysistuntokaudella.

– Yksi työväline on se, että kun valtiovarainvaliokunta laatii mietintönsä tästä lainsäädännöstä ensi syksynä, niin mietinnön muokkaaminen voisi olla osa tavoitteesta. Siihen haettaisiin näiden selontekojen tapaan mahdollisimman laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys. Lainsäädännön lisäksi tarvitsemme poliittista sitoutumista.

Lausunnoille lähtevät lakiluonnos pyrkii toteuttamaan talouden ylivaalikautisia tavoitteita, mistä Suomessa monet ovat presidentti Sauli Niinistöstä ja Suomen Pankin pääjohtajasta Olli Rehnistä lähtien puhuneet.

EU-FINANSSIPOLIITTISET säännöt ovat jo itsessään Suomelle tiukat. Velan suhde bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää 60 prosenttia eikä julkisen talouden alijäämä saa olla yli kolme prosenttia. Suomi ei mahdu rajoihin nykyiselläänkään ja vältti tänä vuonna komission liiallisen alijäämän menettelyn vain pitkähköjen selitysten jälkeen.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) toisti viestiä puolueiden yhteisesti jakamasta tilannekuvasta ja sen vaatimista konkreettisista toimista, ja ettei tässä asiassa ole kyse ”arkipäiväisestä poliittisen kamppailun veistelystä”.

– Nyt velka-aste on korkealla ellei kestämättömällä tasolla, ja sitä tulevat haastamaan tulevaisuudessakin sekä puolustus- että sosiaali- ja terveysmenojen kasvu, jotta valtio pystyy huolehtimaan perustehtävistään.

Demokraatin kysymykseen siitä, onko Suomessa tulossa EU-komission asettamista velkarajauksista eroavia kansallisia rajauksia Purra vastasi, että parlamentaarisessa prosessissa pitäisi pohtia muun muassa komission velkarajoista poikkeavat, niitä kunnianhimoisemmat kansalliset rajat.

– Pitää määritellä tällainen pitkän aikavälin velkatavoite. Hallitusohjelmassa se on varsin yksiselitteinen eli pohjoismainen taso. Voidaan arvioida, että se on siellä 35-40 (prosentin suhteessa bkt:hen) kieppeillä. Tämä on tietenkin meille hyvin kaukainen tavoite. EU:n finanssipoliittisissa säännöissä raja on 60 prosenttia. Joka tapauksessa sen pitää olla reilusti alempana kuin tämän hetkinen taso, Purra kommentoi.

TAPAAMISEEN osallistunut kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) luonnehti keskustelua hyvähenkiseksi.

– Keskeistä on ymmärtää, että ne finanssipoliittiset säännöt, jotka olemme sopineet yhdessä Euroopassa viedään nyt myös kansalliseen lainsäädäntöön.

Räsänen kertoo korostaneensa itse tapaamisessa uskottavaa kansallista polkua velkaantumisen taittamiseksi.

– Tavoitteiden pitää olla myös realistisia. Se vaatii ennen kaikkea sitä, että puolueiden välillä syntyy sitoutumista siihen, mikä julkisen talouden rahoitusaseman haluttaisiin tulevaisuudessa olevan.

RÄSÄSEN mukaan on liian aikaista arvioida, käynnistyykö syksyllä aito parlamentaarinen prosessi vai onko kyse Orpon hallitukselle tyypillisestä informoinnista.

– Se, että informoidaan ei vielä tee parlamentaarista prosessia. Jos on halua istua yhdessä pöytään, katsoa kokonaisuutta ja määrittää tavoitetta, niin uskoisin sen olevan jotakin sellaista, mitä aika moni oppositiopuolue tuolla toivoi.

Purran mainitsemaa pohjoismaista 35-40 prosentin velkatasoa Räsänen piti erittäin kaukaisena tavoitteena.

– Taitaa olla niin, että mikäli pyrkisimme samaan velkaantumisen tasoon mikä tällä hetkellä on vaikkapa Ruotsissa, niin nyt suunnitellulla tahdilla se veisi yli 50 vuotta. Jokainen voi siitä päätellä, kuinka realistiselta se tällä hetkellä kuulostaa.

Juttua muokattu klo 21.58: korjattu kieliasua.