Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

26.6.2026 11:05 ・ Päivitetty: 26.6.2026 11:21

Hallitus ja oppositio tekivät taas eduskuntaennätyksen – kärjessä perussuomalaiset

LEHTIKUVA / JADE SILPO
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ja sisäministeri Mari Rantanen (ps.) keskustelevat eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 22. kesäkuuta.

Petteri Orpon (kok.) hallituksen ministereille on esitetty historiallisen usein epäluottamusta oppositiosta. Tuttuun nykytapaan kaikki ministerit ovat pitäneet pestinsä tästä huolimatta, selviten luottamusäänestyksistä.

Simo Alastalo

Demokraatti

Hallituskauden saldo tähän mennessä on 10 epäluottamusesitystä, joista yhdeksän on kohdistunut perussuomalaisten ministeriryhmään. Muiden puolueiden ministereistä epäluottamusta on esitetty kerran, kokoomuksen työministeri Arto Satoselle.

Perussuomalaisten ministereistä eniten oppositiosta esitettyä epäluottamusta on kerännyt Wille Rydman, kaksi kertaa elinkeinoministerinä ja kerran sosiaali- ja terveysministerinä.

Toisena listalla on sisäministeri Mari Rantanen kahdella epäluottamusesityksellä, jotka molemmat liittyivät syrjintäväitteisiin pakolaiskiintiön valmistelussa.

Lisäksi oppositiosta on esitetty epäluottamusta valtiovarainministeri Riikka Purralle, sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolle ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Taviolle.

Myös elinkeinoministerinä vain 11 päivää toiminut Vilhelm Junnila ehti lyhyeksi jääneen pestinsä aikana saada epäluottamusesityksen oppositiosta. Junnila selvisi äänestyksestä, mutta päätti myöhemmin erota tehtävästään.

Junnilalle, Purralle ja Rydmanille esitettiin epäluottamusta Orpon hallituksen alkumetrien rasismikohun yhteydessä vuonna 2023.

TYÖMINISTERI Satosen epäluottamusesitys kytkeytyi väitettyyn väärän tiedon levittämiseen. Aiheena oli lakko-oikeuden rajaaminen Ruotsissa.

Kaisa Juusolle esitettiin epäluottamusta, koska hänen ei katsottu ministerinä tietävän minne sosiaali- ja terveydenhuollon leikkaukset kohdistuvat.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavion kohdalla epäluottamusesitys liittyi hänen päätökseensä jättäytyä Ukrainan jälleenrakennuksen tasa-arvoliittouman ulkopuolelle.

Wille Rydmanin toisen epäluottamusesityksen teki keskustan Antti Kurvinen, jonka mukaan Rydman ei ollut talous- ja työllisyystilanteen vuoksi onnistunut virkatehtävissään.

– Luottamusta ovat vieneet myös hänen toistuva hyökkäilynsä oikeuslaitosta, mediaa ja muita yhteiskunnan instituutioita kohtaan, Kurvinen totesi 20. kesäkuuta 2024.

Kurvinen vetosi myös siihen, että pääministeri Orpo ja hallituspuolue RKP:n eduskuntaryhmä olivat tuolloin julkisesti ilmaisseet epäluottamuksensa Rydmanille.

Rydmanin kolmas epäluottamusesitys on tältä kesäkuulta ja liittyi hänen päätökseensä sote-järjestöjen avustuskriteereistä.

VERTAILUN vuoksi oppositiosta tehtiin Sanna Marinin (sd.) hallituskauden aikana yhteensä neljä epäluottamusesitystä ministerille. Kaksi esityksistä osui silloiseen ulkoministeriin Pekka Haavistoon (vihr.), yksi oikeusministeri Anna-Maja Henrikssoniin (rp.) ja yksi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuruun (sd.).

Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella ministerille esitettiin epäluottamusta kaksi kertaa, samoin Jyrki Kataisen (kok.) hallituskaudella, jolloin toinen esityksistä tehtiin poikkeuksellisesti pääministeristä itsestään.

Epäluottamusesitys liittyi siihen, että valtioneuvosto oli mennyt tilaamaan filosofi Pekka Himasen yritykseltä 700 000 euroa maksaneen tutkimushankkeen.

Näitä ennen eduskunta on äänestänyt ministerin luottamuksesta muun muassa vuosina 1994, 1972 ja 1966.

MINISTERI on joutunut kaksi kertaa historiassa eroamaan eduskunnan epäluottamuksen vuoksi.

SKDL:ää edustanut sisäministeri Yrjö Leino hävisi luottamusäänestyksen 19. toukokuuta 1948 äänin 81-61. Viivyteltyään eroanomuksen jättämistä Leino tuli presidentti Paasikiven erottamaksi muutamaa päivää myöhemmin. Paasikivi vetosi hallitusmuodon 36 pykälään, jonka mukaan hallituksen jäsenen on nautittava eduskunnan luottamusta.

Edistyspuoluetta Juho Vennolan toisessa hallituksessa edustanut ulkoministeri Rudolf Holsti joutui luottamusäänestyksen jälkeen eroamaan toukokuussa 1922 allekirjoitettuaan reunavaltiopolitiikkaa ajaneen Varsovan sopimuksen.

Vennolan hallitus erosi samasta syystä kesäkuun alussa.

Täydennetty klo 14.20 ministeri Tavion luottamusäänestyksen taustoilla.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU