Sosiaalityön yliopistolliseen tutkimukseen oli budjetoitu ensi vuodelle 8 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriön virkaesityksessä rahat olisi jaettu 18 vertaisarvioidulle tutkimushankkeelle.

Rydman puolitti rahoituksen ja pudotti esityksestä pois yhdeksän hanketta. Poistettujen listalla on muun muassa hallituksen lastensuojelulain muutoksia kartoittava tutkimus ja projekti, jolla on kytkös perussuomalaisten ajatuspajan huonoksi leimaamaan tutkimukseen.

Tampereen yliopiston sosiaalityön professori Kirsi Juhila pitää päätöstä valitettavana.

Terveystutkimuksen rahoituspäätöksistä vastaavat hyvinvointialueet.

– Sotessa on sekä sosiaali että terveys: molempien kehittämiseen tarvitaan yhtä lailla tutkimusta. En ymmärrä, millä perusteella yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen VTR-rahoitus (valtion tutkimusraha) voitaisiin ajaa alas, Juhila sanoo.

Juhila muistuttaa, että tutkimushankkeet vertaisarvioidaan ennen virkaesitystä perusteellisesti.

– Tieteellisen tason lisäksi keskeinen arviointikriteeri on tutkimussuunnitelman käytännön relevanssi. Hankkeissa tehdäänkin vahvasti käytäntölähtöistä tutkimusta tavoitteena sosiaalihuollon palvelujen ja palvelujärjestelmien kehittäminen sekä sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuuden parantaminen.

Rydman totesi rahoituspäätöstä perustellessaan X:ssä, ettei STM:n tulisi rahoittaa lainkaan yliopistotutkimusta. Kirsi Juhila muistuttaa, että yhteistyötä hyvinvointialueiden ja sote-järjestöjen kanssa tehdään jo tutkimushankkeiden suunnitteluvaiheessa.

– Kyse ei siis ole ’vain’ yliopistojen tutkimuksen rahoittamisesta, vaan sosiaalihuollossa hyödynnettävissä olevan tiedon tuottamisesta yhdessä palvelujärjestelmän toimijoiden kanssa – asiakkaat mukaan lukien.

Juhilan mukaan kaikki 18 virkaesitykseen sisältynyttä tutkimushanketta olisivat rahoituksensa ansainneet.

– Kun luen noita kielteisen päätöksen saaneiden hankkeiden otsikoita, minusta niissä kaikissa näkyy vahva käytäntörelevanssi eli sosiaalityön ja sosiaalihuollon tutkimusperustaisen kehittämisen lähtökohta.

RYDMANIN hylkäämässä tutkimushankkeissa olisi analysoitu myös lainvalmisteluasiakirjoja ja hallituksen esityksiä, jotka liittyvät Petteri Orpon (kok.) hallituksen toteuttamiin lastensuojelulain muutoksiin.

– Lastensuojelun sijoittamien lasten sulkeminen uudenlaisiin suljettuihin laitoksiin ja kontrollin lisääntyminen sekä rangaistuksen ja lastensuojelun rajan epämääräisyys olisi ollut yhteiskuntapoliittisesti merkittävä tutkimuskohde, sosiaalityön yliopistonlehtori Rosi Enroos Tampereen yliopistosta sanoo.

Hänen lastensuojelulaitoksiin liittyvä tutkimuksensa oli yksi Rydmanin virkaesityksestä poistamista hankkeista.

– Ounastelimme jo etukäteen, että tästä tulee poliittinen päätös.

Enroos katsoo rahoituspäätösten kohdistuneen poliittisesti vaarattomampiin tutkimushankkeisiin. Hän on ollut aikaisemminkin mukana STM:n rahoittamissa tutkimuksissa.

– Prosessi on aina ollut läpinäkyvä ja oikeudenmukainen. Nyt neljä miljoonaa katosi johonkin hakukuulutuksesta.

Enroos kertoo olleensa tällä kaudella eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana lastensuojelulain muutoksista.

– Siihen liittyy tosi isoja lasten oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä. Tietysti mietin myös sitä, että onko sillä ollut merkitystä, että ei ole tullut rahoitetuksi.

Poliittiselta vaikuttava rahoituspäätös on herättänyt kysymyksiä tieteen autonomiasta. Asiaan on kiinnittänyt huomiota muun muassa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Enroos pohtii autonomiaa myös rahoituspäätöksen saaneiden hankkeiden näkökulmasta.

– Miten niiden tutkimustuloksiin pitää suhtautua? Onko siinä mitä ihmiset sanovat mukana suitsimista?

TURUN yliopiston sosiaalityön professori Kirsi Günther haki rahoitusta yhteisösosiaalityön lähtökohtia ja paikkaa kartoittavalle tutkimushankkeelleen, jonka Rydman raakkasi pois virkaesityksestä.

Rahoituksen vähentäminen ei hänen mukaansa ollut etukäteen tiedossa.

– Meille ei tullut kunnolla tietoa siitä, että miksi rahoitusta on vähennetty. Tuli vain tieto hankkeista, jotka ovat saaneet päätöksen ja yleiset periaatteet, joiden pohjalta päätös on tehty.

– Kun rahoitusta haettiin, meille ilmoitettiin, että jaossa on enintään 8 miljoonaa sosiaalityön yliopistolliseen tutkimukseen. Kun päätökset tulivat, tuli tiedote, jossa ilmoitettiin, että jaettiin noin 4 miljoonaa, Günther sanoo.

Güntherin tutkimushankkeella on kytkös aikuissosiaalityöhön, jonka asiakkaissa on haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, myös maahanmuuttajia.

– Pohdin tietysti tätä mutta vaikea mennä sanomaan kriteereitä, joihin ministerin päätös nojaa.

MYÖS Tampereen yliopiston sosiaalioikeuden professori Laura Kalliomaa-Puhalla oli rahoituskierroksella mukana oma hakemus, jota STM:n virkakunta puolsi mutta Rydman päätti toisin.

– Tässä on ajateltu, että visuaalisella viestinnällä kuten kuvilla tai sarjakuvilla voitaisiin parantaa sitä, että ihmiset ymmärtävät virallisia asiakirjoja. Ajatus on aika uusi. Ajattelemme itse, että se parantaa ihmisten osallisuutta ja oikeuksiin pääsyä, Kalliomaa-Puha sanoo.

Hankkeessa oli hänen mukaansa tarkoitus tarjota haavoittuvassa asemassa oleville nuorille tietoa ymmärrettävässä muodossa, jotta he osaisivat pitää kiinni oikeuksistaan.

– Jos ihmiset ymmärtävät alun pitäen palvelujen ehdot ja kriteerit, se säästää kaikkien työtä, tuottaa jopa taloudellisia säästöjä ja estää turhia takaisin perintöjä.

Kalliomaa-Puhan tutkimusryhmä on saanut rahoitusta aiemminkin samantyyppiseen tutkimukseen Suomen Akatemialta ja Koneen säätiöltä. Viime syksynä perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi Tutkimusta vai ideologiaa – analyysi suomalaisesta tiederahoituksesta -nimisen pamfletin.

– Me ollaan sillä listalla esimerkkinä huonosta tutkimuksesta. Se voi tietysti vaikuttaa, Kalliomaa-Puha arvioi.

Kalliomaa-Puhan STM:n rahoitushakemuksessa mainitaan myös ihmiset, joiden ensimmäinen kieli ei ole suomi ja joiden on sen vuoksi vaikeampi ymmärtää virallisia asiakirjoja.

– Mutta se ei ollut painopiste tässä.

NÄITÄ STM:n virkaesitykseen sisältyneitä tutkimushankkeita ministeri Rydman ei suostunut rahoittamaan:

Tampereen yliopisto, Laura Kalliomaa-Puha, ViVi – Tiedonsaannin, osallisuuden ja oikeuksiin pääsyn edistäminen sosiaalihuollossa: Kiireellinen sijoitus visuaalisen viestinnän koekenttänä – miten visuaaliset viestintävälineet voivat parantaa lasten, nuorten ja vanhempien tiedonsaantia ymmärrystä ja osallisuutta kiireellisissä sijoituksissa (Haettu 528 553 e, myönnetään 505 000 e)

Turun yliopisto, Kirsi Günther, YHDESSÄ: Yhteisösosiaalityön lähtökohdat ja paikka sosiaalityössä (Haettu 548 157 e, myönnetään 505 000 e)

Lapin yliopisto, Jari Lindh, RAJA: TYÖTTÖMYYS PALVELUJÄRJESTELMÄN RAJAPINNOILLA: sosiaalityö työelämäosallisuuden välittäjänä (Haettu 350 831 e, myönnetään 320000 e)

Helsingin yliopisto, Katri Viitasalo, SUKKA: Suunnitelmallinen aikuissosiaalityö kannattelevan työotteen näkökulmasta. (Haettu 549 943 e, myönnetään 495 000 e)

Jyväskylän yliopisto, Kati Närhi, RAKENTUVA: Sosiaalihuolto vaikuttajana – Rakenteellinen sosiaalityö hyvinvointialueilla: muodot, mahdollisuudet ja kokeileva kehittäminen (Haettu 416 551 e, myönnetään 350 000 e)

Tampereen korkeakoulusäätiö, Rosi Enroos, KuKo: Kuntoutusta ja kontrollia – lastensuojelulaitosten tehtävä, käsitykset ja käytännöt (Haettu 549 909 e, myönnetään 470 000)

Jyväskylän yliopisto, Minna Kivipelto, WELCAP: Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen (haettu 549 722, myönnetään 413 000 e)

Itä-Suomen yliopisto, Siiri-Liisi Kraav, PaLaVa: Palautetietoinen työskentelyote lastensuojelun avohuollossa: vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustutkimus (Haetaan 550 000 e, myönnetään 520 000 e)

Jyväskylän yliopisto, Sirpa Kannasoja, PRIORI: Priorisoinnin periaatteet, kriteerit ja eettinen jännite sosiaalihuollossa (Haetaan 399 999 e, myönnetään 347 000 e)

Täydennetty Laura Kalliomaa-Puhan kommentilla klo 11.49.