Neuvotella-verbi pitää ay-asioista keskusteltaessa sisällään herkästi työtaistelutoimia. Pari vuotta sitten hoitajajärjestöt Tehy ja Super onnistuivat kriisiyttämään suomalaisen terveydenhuollon lisätessään vaatimustensa painoarvoa. Sopimus ja palkkaohjelma tekivät kunta-alasta palkankorotusjohtajan.

Sovittelulautakunnassa tehty paperi nokittaa kaikki vientiteollisuudessa sovitut korotukset. Mutta tasa-arvo edistyy.

Voi olla, että palkkatasa-arvon kuuluu edistyä vain juhlapuheissa.

ENSIN rajoitettiin oikeutta poliittisiin lakkoihin, nyt sidotaan valtakunnansovittelijan kädet ja kastroidaan sovittelulautakunnat, joissa muun muassa hoitoalan vakaviksi kääntyneet sopimusriidat on perinteisesti ratkottu. Joulun jälkeen eduskuntaan tulee suojelutyölainsäädännön uudistamista koskeva hallituksen esitys.

Maaliskuun alussa jää eläkkeelle Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien toimitusjohtaja Markku Jalonen, joka oli tekemässä kohuttua kunta-alan sopimusta ja palkkaohjelmaa.

Näiden tapahtumien jälkeen vanhenee kesällä 2022 solmittu hoitajien työehtosopimus. Palkkaohjelma jatkuu vuoteen 2027, ellei joku sattumalta saa päähänsä ehdottaa sen mitätöimistä osana sopimusneuvotteluja ensi vuoden huhtikuussa, josta alkaen se on mahdollista.

Sovittelujärjestelmä on siinä vaiheessa jo ehditty uudistaa eikä valtakunnansovittelija tai hänen johtamansa sovittelulautakunta saa enää esittää vientialojen sopimuksia ylittäviä palkankorotuksia.

Onko 1,77 prosenttia viidessä vuodessa liian suuri tasa-arvoloikka? Jos ja kun Elinkeinoelämän keskusliitolta (EK) kysytään, on.

NAISVALTAISEN kunta- ja hyvinvointialan, opettajien, sairaanhoitajien ja poliisien, palomiesten sekä sotilaiden, muutamia mainitakseni, osa tuo Orpon hallituksen työmarkkinauudistusten jälkeen mieleen lapsen aseman.

Vientialat, ja heille vallan antava hallitus, edustavat vanhempia. He päättävät viikkorahan suuruuden mutta sysäävät vastuun rahan jakamisesta lapsille itselleen. Hoitakaa tasa-arvo kuntoon keskenänne tällä budjetilla.

Julkisen talouden kestävyydestä on tullut argumentti, jolla laitetaan julkiset alat, joiden työntekijöistä suurin osa on naisia paikalleen. Heidän osansa on totella.

Miksi vientiyritysten määrittämä korotustaso olisi ongelma, eikö se ole sama kaikille? Palkkausjärjestelmät ovat erilaisia esimerkiksi työajan liukumien suhteen, joten korotuksen merkitys on käteen jäävän rahan suhteen erilainen. Tilanne suosii yksityisten vientiyritysten työntekijöitä.

KT:N Markku Jalonen kysyi Demokraatin haastattelussa alkuviikosta miten vakavat sopimusriidat ratkaistaan, jos sovittelija tai sovittelulautakunta ei missään olosuhteissa voi ylittää viennin avauksen perusteella muodostunutta yleistä linjaa?

Onko tarjolla vain pakkoa ja pahenevaa yhteiskunnallista vastakkainasettelua? Vallan riisuminen heiltä, joilla on sitä valmiiksi muita vähemmän, ei osoita hallitukselta suurta psykologista pelisilmää. Vertaus Ruotsiin ja Industriavtaliin ei toimi, koska Ruotsissa asiasta sovittiin yhdessä. Yleistä linjaa ei Ruotsissa ole myöskään samalla tavalla betonoitu lakiin.