Työnantaja saa nykyisin irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, jos siihen on työntekijästä johtuva asiallinen ja painava syy. Hallituksen esityksen mukaan työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa siis asiallinen syy.

Asiallisena syynä voitaisiin pitää ainakin tilanteita, joissa työntekijä rikkoo tai laiminlyö työsuhteeseen vaikuttavia velvoitteitaan tai työntekijän edellytykset työntekoon ovat muuttuneet niin olennaisesti, ettei hän enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Mikä tahansa moitittava käytös tai puutteellinen työsuoritus ei kuitenkaan riittäisi irtisanomisperusteeksi. Irtisanomisperusteen täyttymistä arvioitaisiin jatkossakin kokonaisharkinnalla, jossa huomioitaisiin kaikki työnantajan ja työntekijän olosuhteet.

PALKANSAAJAJÄRJESTÖT eivät tukeneet esitystä.

– Irtisanomisen helpottaminen vaikuttaisi kaikkiin työsuhteessa oleviin palkansaajiin kaikenkokoisilla työpaikoilla, vaikka ehdotusta on perusteltu nimenomaan pk-yritysten työllistämisen edellytysten parantamisella. Lakimuutoksen työllisyysvaikutukset taas ovat epäselviä tai olemattomia, STTK:n juristi Inka Douglas sanoo tiedotteessa.

SAK:n juristi Katariina Sahlberg korostaa tiedotteessa, että esitys toisi lisää epävarmuutta työntekijöiden elämään.

– Lakiesitys ei ainoastaan poista viittausta painavaan syyhyn, vaan se sisältää muitakin huononnuksia. Nykyisin työnantajalla on esimerkiksi velvollisuus ennen irtisanomista selvittää, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Hallitus haluaa esityksellään kumota tämänkin säännöksen pääosiltaan.

Myöskään Akava ei hyväksy hallituksen esittämiä lakimuutoksia.

– Hallituksen tavoitteena on madaltaa irtisanomiskynnystä. Tämä tavoite kuitenkin jätetään merkittävältä osin myöhemmän oikeuskäytännön varaan, mikä vähentää työntekijän henkilöön liittyvien irtisanomissäännösten ennakoitavuutta. Lakimuutosten merkitys täsmentyy vasta useiden vuosien kuluttua sitä mukaa, kun syntyy oikeuskäytäntöä, sanoo juristi Hannele Fremer tiedotteessa.